Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Mutta saatuansa kuulla, että kristityt olivat hajoutuneet isoon määrään eri uskonlahkoja, jotka hurjasti taistelivat keskenänsä erilaisuudesta uskossansa, sanoi hän: "Meilläkin esiintyy paljon eri käsityksiä semmoisissa kysymyksissä, jotka koskevat jumalanpalvelemista, mutta emme me sentähden vainoa toisiamme, sillä tuommoinen vaino eri käsityksen ehkäpä erhetyksenkin tähden on hengellisen ylpeyden purkautumista, kun, näet, toinen mielettömyydessään pitää itseänsä toistansa viisaampana, mikä ylpeys ei suinkaan saata olla mieliksi Jumalalle, joka aina kehoittaa lapsiansa hyväntahtoisuuteen ja nöyryyteen.
Mutta piispa Simon tuli pian niin vihatuksi, että pakanat karkasivat hänen päällensä, tappoivat hänen apumiehensä ja ajoivat hänet itsensä pois valtakunnasta. Niin Ruotsinmaalta taas puuttui saarnaajia, ja silloin kristinoppi laiminlyötiin. Hergeir pysyi kuitenkin lujana uskossansa.
»Paljo kiitoksia!...» murisi prinssi ... kasvot pesuvatiin upotettuina, »no, ja sitten?...» »Niin, Jumala paratkoon, minä tunsin itseni niin noloksi ja yllätetyksi ... sitä paitsi oli minulla muitakin syitä, joista joskus vasta teen selkoa... No niin, minä annoin miehen pysyä uskossansa, olletikin kun luulin koko jutun painuvan siihen. Mutta vielä mitä!
Mikä ennen kaikkea vakuutti häntä uskossansa, oli se, että tämän uskonnon vaatimusten täyttämisestä hän jo 18 vuoden aikana oli nauttinut niitä tuloja, joilla elätti perhettänsä, kouluutti poikaansa lyseossa ja tytärtänsä hengellisessä opistossa.
Charlotte oli sitä vastoin toista mieltä; minä huomasin sen hänen kasvoistansa, hän oli luja uskossansa. Ruhtinattaren tapaisesti istui hän vieressäni sallien neiti Fliednerin häntä palvella, ja ivallinen, halveksiva, suunsoppia alasvetävä hymy syntyi Méricourt nimestä. Mikä ristiriitaisuus tässä ylpeässä sielussa!
He löysivät Naomin uskossansa pysyneenä ja täydellisesti päättäneenä pysyä siinä tunnustuksessa, johonka hän kerran oli mennyt, huolimatta kaikesta surusta ja kärsimisestä, joka siitä oli hänelle seurauksena.
Ensi kerran katsahti ukko Per tyttäreensä nuhtelevaisesti, vaan ei virkannut sanaakaan. Vaiti oli Marikin, ajatuksiin vaipuneena siitä, mitä oli tapahtunut, mutta vahvana siinä uskossansa, ettei kukaan muu kuin pastori Bäck voisi tehdä häntä onnelliseksi, tehdä häntä mahdolliseksi uskovaisen vaimon "Kristuksen morsiamen"-nimitykseen. Taaskin oli yksi vuosi kadonnut ajan virtaan.
Nuku siellä huoletonna, Nuku lapsukainen, Vaikka isäs paavi konna Vei jo nuorra vainen. Isäs kärsi kuolemansa Polttoroviolla, Mutta luja uskossansa Jaksoi aina olla. Nyt mä laulan kehdollasi Isäs kohtalosta, Ett'et myös sä uskollasi Henkeäsi osta. Vaan kun vartut, lapsi, kerran, Murra sortovalta. Kuule aina käskyt Herran, Käskyt jumalalta».
Tämä seikka oli Hinkistä nähden ratkaiseva. Hänen omassa uskossansa oli pääasiana juuri se elämänviisaus, että ymmärsi aina ja kaikkialla pysyä irti toisten komennusvallasta, säilyttäen itselleen tilaisuuksia livahtamaan vapaaksi, jos milloin satimeen joutui.
Hän oli juuri loppurukousta pitämässä, ja kaikki istuivat pää käsien varaan painettuina. »Rukoilkaamme niidenkin puolesta, jotka pitkäin matkain takaa ovat saapuneet meitä tervehtimään, vahvistumaan uskossansa ja meitä muitakin vahvistamaan meidän uskossamme.
Päivän Sana
Muut Etsivät