Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
»Ell'ei se nyt ole tullut, niin emmepä koskaan tässä elämässä enää näekään sen tulevan», sanoi Armfelt kylmästi ja katkerasti, mutta De la Barre, nuori ajutantti, ei enää jaksanut hillitä mieltänsä. Harmi ja tuska saivat hänen äänensä vapisemaan, mutta sanat olivat kuitenkin selvät kun hän liikutettuna puhui: »Oikea hetki on ammoin paennut käsistämme, sentähden sotaväki napisee.
Emmepä taistelemaan nyt käy, sen koska sa kiellät, vaan toki neuvon suomme akhaijeja suojaten vielä, etteivät huku kaikki he sun vihas ankaran alla." Pilviennostaja Zeus hymyellen vastasi hälle: "Malttuos, Tritogeneia, ma en vakavissani varsin haastanut noin, ja ma ain' olen suopea, lapseni, sulle."
Emmepä kätkentään jalon Hektorin käy toki varkain tehdä sit' eihän voi, niin ettei tiedä Akhilleus, sill' emo päivät, yöt pojan luon' yhä pyörivi siellä. Mutta Thetiin jos nyt kuka kutsuis taivahisista mielevän neuvoni kuulemahan, ett' aika Akhilleun Hektor on luovuttaa Priamolle ja lunnahat ottaa!"
Airot ojennettiin, pää tuli laidan luona näkyviin, ja tuossa tuokiossa oli Drake hypähtänyt veneeseen. Emmepä erehtyneet ... herra Kustaa Drake se on, sanoi Scyllan toinen luutnantti. Terve tulemastanne yläilmoista tänne taas. Hiisi vieköön, herra, jos joudutte satimeen, niin osaattepa te nurinniskoin luiskahtaa siitä poiskin. Pian airoihin! huusi Drake ja tarttui peräsimeen.
Niinpä teki Polly-tätisi ja minäkin, ja emmepä ole koskaan sitä katuneet, sillä vaikkapa kaikkea muuta katuukin, niin ei nuorena naimista tarvitse koskaan katua. Aina löytyi kourallinen jauhoa vakkasessa ja vähän öljyä astiassa; ja jos se polku, jota me olemme kulkeneet, on köyhyyden polku, niin voinpa vakuuttaa, että köyhyys on varsin suloinen". "Niin!" sanoin katkerasti.
Sattuu joskus että pistävät rahojakin käteen, alkoi heti laulavalla äänellään kopin vanhimmaksi määrätty nainen. Vai niin, vai niinkö se nyt kävikin. Emmepä siis arvanneetkaan. Jumala näkyy tahtovan toisin, puhui hän herkeämättä, hellällä ja sointuisalla äänellänsä.
Emmepä istua saa elon ilmoill', ystäväpiirist' eempänä, neuvoja suunnittain, sill' ankaran surman suu minut nieli jo, jolleka soi minut syntymä alttiiks; säättypä sullekin on, jumalainen Akhilleus, kuoloon vaipua Ilionin ikikuulujen muurien alla.
Se kaistapäinen korpraali, miksi teki hän näin kummallisen jälkisäätöksen? »Kumpi heistä ennen naiduksi tulee», niin seisoo säätös-kirjassa. Onko tämä järjellinen ehto, jolle hän perintö-oikeuden perustaa! Kaikki yhdelle tai puolet kummallenkin määrätty, niin emmepä tietäisi tästä sydäntä karvastelevasta kiusasta nyt. Vahingosta en huoli, mutta se kiusa!
Kun oikein ajattelen, mitenkä olemme käyttäytyneet, niin emmepä ole olleet paljon paremmat oikeita varkaita. *Kaikki rosvot*. Varkaita! Hyi! *Rinaldo*. Niin se on, vaikka käytimme urhollisempaa nimeä. Tästä saatte minun kelloni, ukko. Tyydyttekö siihen maksuun lantuistanne? *Kaikki rosvot*. Niin tässä saatte kaikki kellomme ja kaikki rahamme. *Preciosa*. Ja tästä saatte minun sormukseni.
Päivän Sana
Muut Etsivät