Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
»Eivät ole semmoisia, ovat runokertoelmia vanhoista sotasankareista», vastasi Liisa, rupesi lukemaan ääneen ja luki ensin »Sven Tuuvasta», sitten »Kuormarengistä» ja »Sandelsista». Jussi istui lynkäpäisillään polviensa varassa, mietti ja muisteli eilistä päivää, minkä muisti siitä.
Eihän se enää ole luvallista, vastasi Elli naurahtaen, mutta punastui hiukan muistaessaan eilistä iltaa. Saako olla kahvia? Rappujen edessä hiekalla oli maannut suuri koira, joka nyt selvittelihe kääröstään ja tuli venytellen vierasta tunnustelemaan. Sitten töykkäsi se häntä turvallaan polveen ja heilautti vähän häntäänsä. Usko! Anna kättä vieraalle, ystäväni!
Hän oli elänyt eilistä iltaa, muistellut sitä tarkkaan pienimpiä yksityiskohtia myöten. Uudelleen ja uudelleen oli hän kertonut itselleen Jorin puheita ja miettinyt yksityisiä lauseita ja sanoja. Häntä halutti tavata Joria tänäkin iltana. Nyt hän uskaltaisi katsoa Joria ujostelematta ja näkisi tarkemmin hänen kasvonsa.
ROUVA DANELL. Minun leninkini, minun leninkini! PORMESTARINNA. Hilleri! Hillerihän on humalassa! Kävikö Hilleri kapakassa? Se on vielä sitä eilistä. Tämä on paakruusi. Ja se on paljon pahempi kuin humala. Eikö pormestarinna ole huomannut sitä pormestarissa koskaan? Se on vaarallista. Silloin pitää olla hyvin varovainen, nauraa vain ja sanoa: no elä nyt, kultaseni!
Antti kääntyi poispäin, mutta Pekka kiersi eteen ja istuutui hänen viereensä. Huomenta! sanoi hän äänellä, joka osoitti Antille, että Pekka ajatteli eilistä tapahtumaa. Muuta hän ei kuitenkaan virkkanut, katseli vain. Mutta se kävi Antille niin sietämättömäksi, että hän lähti alas salonkiin. Kalle ja Nieminen olivat jo täydessä käynnissään aamuryyppyjä nakkelemassa.
Liisa ja Muttila asuivat jossakin Piazza Cairolin puolella. Hyvä on, lausui Liisa päättävästi. Sitten minä ehdin, vaikka vähän myöhästynkin. Hän nousi kiireesti ja rupesi pukeutumaan. Johannes ei vielä ollut ottanut hänen sanojaan oikein todeksi, vaan koettanut jatkaa heidän eilistä, keveää puhetapaansa. Se ei tuntunut kuitenkaan nyt käyvän ollenkaan.
Minä paimenlauluja laulaisin, jos oikea paimen ma olisin, mut mistä se oikean sävelen saa, joka hanhia paimentaa. Toki sentään mä toitotan torvehein: »Hoi hanhisein, ah impyein!» Mut mistä se oikean sävelen saa, joka hanhea paimentaa. Mua suutele kerran ja suutele kaks ja suutele kertaa monta! Me tahdomme uskoa eilistä unta ja huomenta huoletonta.
Hän katseli pysähtynein silmin eteensä, ajatellen mitä hänen nyt olisi tehtävä ja mitä oli eilen. Hän muisteli eilistä iltaa, jonka oli viettänyt Kortshaginien rikkaan ja tunnetun perheen luona. Yleisesti arveltiin hänen menevän naimisiin näiden tyttären kanssa.
Etkö tiedä, että villan poiminnalla on kiire ja että työtä on yllin kyllä?" Pari potkausta ja muut rääkkäykset saattoivat Tuomon nousemaan, vaikka hän vieläkin oli niin sairas, että tuskin jaksoi liikkua. Ei Tuomo vielä oikein ehtinyt ylöskään, kuin Legree heitti hänet takaisin maahan ja vaati häntä pyytämään anteeksi eilistä tottelemattomuuttansa ja kunnioituksen puutettansa.
Hän ei kyennyt kuvapiirroksella eikä runolla uudestaan luomaan eilistä yksinäisyyden ja yliaistillisen kaipuun vaikutelmaa, joka oli painanut hänen raskasta untaan aamupuoleen saakka ja päivän epätyydyttävää työtä. Hän kääntyi merelle päin. Mutta sekään ei voinut paremmin kuin puutarha esittää hänelle uutta muotoa. Hänen ajatuksensa työskentelivät tuskallisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät