Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025


HAMLET. Pois rauhaan, henki häiritty! Nyt, herrat, Sulimmat jäähyväiset teille lausun, Ja jos niin halpa mies, kuin Hamlet, teille Osoittaa jollakin voi ystävyyttään, Ei tahto puutu, suokoon Luoja. Pois nyt; Mut sormi huulill' aina, muistakaatte. Sijoiltaan aika mennyt on; voi, että Juur' minä synnyin laittamaan sit' ehjäks! Nyt tulkaa; yhdessä me menkäämme. TOINEN N

Kolmen jääkärin näin viidast' ilmenevän; minut äkkäsi nuo ja he tähtäs, ampui, vaan ohi kaikki; ma nahkani huomasin ehjäks, julmana jännittäin hanan, ammuin, sattuen yhteen. Vimmaan laukaus sai nuo toiset kaksi, ja tullen pistimin oikaistuin, mua kohti he hyökkäsi kostoon. Taistelu alkoi, selviydyin , ja henkeni säilyi.

BRABANTIO. Siis Kypron meiltä vieköön turkkilainen, Sit' ei hän saa, jos nauraa voimme vainen. Se tuomion hyvin kantaa, jok' ei siitä Muut' itselleen kuin lohdutusta niitä. Mut sitä tuomio ja suru painaa, Ken tuskain hinnaks kärsimystä lainaa. Kaksmieliset on moiset lausumat, Sokuriksi ja sapeks kelpaavat. Mut sanat sanoj' on; en koskaan kuullut, Ett' ehjäks sydän korvan kautt' on tullut.

Epäilyn kiven tielleni Te laaditte, Te yksin vain sen voitte poistaa siitä. Väliltä minun sekä omieni luomanne esteet ottakaa taas pois Ikäänkuin valheen liimaa mulla ois, mill' ehjäks liittää onni, joka meni? Ma uskon, että rakentamaan riittää sanoilla särjettyä uskoa taas sanat; siteen uupuvan voi liittää todistamalla toisin; totuutta vain haastakaa, voin silloin voiton niittää ylväästi.

Tahdotteko, Niin heti tapahtuva on se teko. AEMILIUS. Ei, tule alas kunnon roomalainen, Kädestä tuoden meidän keisaria, Lucius-keisaria; koko kansa, Sen tiedän, siihen antaa suostuntansa. MARCUS. Terveeksi, Lucius, Rooman keisari! LUCIUS. Suur' kiitos teille! Hallita niin soisin, Ett' onnen rikot ehjäks tehdä voisin. Mut, ystävät, nyt hetken loma vain: Minulle luonto määrää raskaan toimen.

Tult' yhä vaan, se leimumast' ei lakkaa, Jo ilmat halkee, pilvet yhteen hakkaa, Ja maahan iskee taivaan rangaistus. Vereni hyytyy. Kukan korreltansa Nään taittuvan, vaan minä ehjäks jään. Ja nyt, kun lasna ennen äidin kanssa, Käyn polvilleni Luojaa kiittämään. Jot' ilkeämmin rajuilma pauhaa, Sen pikemmin taas saadaan poutaa, rauhaa, Min' uskon sen ja luotan elämään.

Jerusalemin tiell' Liki porttia lampaitten Oli ihme-lampi Betesda, Joka poisteli sairaudet, Kun enkeli taivahinen Tuli tenhoista vettä sen vellomaan; Joka terveeks taas teki rammat, Sai kuurot kuulemahan, Palautteli silmien valon, Sai vaimenemaan joka vaivan, Teki ehjäks raajan ruhjouneen, Min turmio murskas.

JAGO. Hän elää. DESDEMONA. Mun mieheni ja hänen välins' aivan On rikkunut; mut te sen ehjäks teette. OTHELLO. Oletko varma siitä? DESDEMONA. Mitä sanot? "Se tehkää viipymättä, jos on mieli." LODOVICO. Ei mitään; kirjeeseen hän kiintynyt on. Vai huono miehesi ja Cassion väli? DESDEMONA. Niin, vallan onneton. Oi, sointuun saada Jos heidät voisin! Pidän Cassiosta. OTHELLO. Haa! Tulikiveä ja tulta!

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät