United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
BAALAK. Mut poikani? BILEAM. Hän luopuu naisestaan. Jokainen voitto vaatii uhrausta. Ken rakkaudella voittaa vihollisen, Hän oikein voittaa nainen voipi sen. BAALAK. Siis Israelin ansaks' arvaat naisen? BILEAM. En arvaa, tunnen luonnon syvät: voimat Ja suuren syntymisen hetken näen, Ja henkisen ja lihallisen kansan Mä yhteytehen tähtään sointuisaan.
Vaan neuvosi, oi aamuruskon poika! BILEAM. Mun Jumalani apuas ei kaipaa, Vaan apunsa hän sulle tarjoaa. Sun korkeudesta voimallaan hän vyöttää, Kun kansasi vaan häneen uskaltaa. BAALAK. Tuo yleist' on, ei riitä käytäntöön.
"Min' olen pää! Ei, minä! Minäpä!" Jokainen soittaa omaa kunniaansa: "Min' olen viisain! Eipä! Minäpä!" Unohtaa työn ja itseuhrauksen. He yhdistävää voimaa kaipaavat. Pää heille nosta, mestar, yksi pää! Jumala heille näytä! BILEAM. Tässä näette! Hän minuss' asuu, meissä jokaisessa, Totuuden valtahan kun antaumme, Hän mieliteot ohjaa. NERGAL. Nouse, johda!
EGLON. Jos julki lausun mit' on tiedossani: He tunnustavat mitä eivät usko Ja uskovat mit' eivät tunnusta. Taikk' eivät mitään usko teeskelevät. BAALAK. Ja mitä neuvot, aamuruskon poika, Mun tekemään? BILEAM. Hävitä ruttokaivot, Nuo Baalin alttarit ja Astarteen! PAPIT. Jumalat hautaanko? BILEAM. Mik' on jo kuollut, Elämän tieltä pois se korjataan.
Ne peljästyksell' Israelin ruhjoo, Mut Moab säikkyneet, kuin ketut, kaahaa Takaisin korpehen. Niin, taatto auta! Niin eikö käy sun sanas voiman kautta? BILEAM. Suo nähdäni! BAALAK. Kas täält' on kaunis ala: Siell' uljas Jordan hyrskii, tuolla meri, Kuin vanhus, kantaa raskaast' aaltojaan.
Et huomaa Kosbin, Zuurin tyttären Povessa kiehuu vihoja! BILEAM. Sen huomaan, Ja airutmiehen silmän palavan Myös huomaan. Enkö voisi virittää Tuot' yksityistä tulta yhteiseksi? Puolittain itsekseen. Jotakin voisin. Miksi teeskelen Lihaista sydäntäni kallioksi? Vihaako pelkään? Kostoako kammon? Kostaako oikeus rakkaudelle? Jos, Niin kostakoon!
Jos juoni temppeliss' ei onnistuis, On varoill' oltava ja valmis sotaan. Siis joukot lähtöön järjestä ja mene! Kansalle. Täst' edes kansassani pappeutta Saa johtaa ystäväni Bileam. Hänelle kunnia! Hän eläköön! KANSA. Eläköön! Baalak lähtee Israelin airueiden kanssa. Kansa seuraa vähitellen. NERGAL. Me varrommeko häntä tuolla? OMRI. Emme. Hän itseään nyt kaipaa. Lähtekäämme!
BILEAM. Syleilen sinut omakseni, Omri. Meit' auttakoon Hän, jonka liitoss' elin, Jos hänkin ei lie lyhytkätinen, Yrittelijä, keskenheittäjä Ja keskeneräinen kuin ihminen, Vuostuhansien kesytettävä Hän auttakoon tai taivas yllemme Romahtakoon kuin raskas templin kaarros! Noin uskollisna riennä tuonne leiriin, Sytytä ilmi liekkiin Midian! Nyt mene! Ei vastaa hän, on vaiti. Hengen silmä On sotkettu.
Paitsi muutamia nuoruuden teoksia, hän on kirjoittanut kolme näytelmää, joissa muodon ihanuus yhtyy tosi-runolliseen sisällykseen. Ensimmäinen niistä on syväaatteinen "viisinäytöksinen runoelma" Tietäjä ; päähenkilönä on siinä profeetta Bileam ja traagillisena pohjana on vastariita uskonnollisen vakaumuksen ja kansallistunteen välillä. Toisiin molempiin runoilija sai aiheensa Kalevalasta.
Nyt pelko valtaa joukon, surmanpelko. BILEAM. Mik' aina tapahtuu, ei vahingoita. Mies viisas urhollinen on, ei pelkää Hän kuolemaa. Se jokahetkinen Tapaus luonnossa on. Uuden jakson Se kaiken olemisen vaiheiss' alkaa. On edistystä siis. Ei kadottaa Katoomatonta voi se. Itseään Elämä ei käy tyhjäks tekemään. Siis urhoutta, miehet!