United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Tässä on kaikki aivan ääneti", virkkoi Katri, hetkisen aikaa tarkkaan kuulleltuaan. "Jumala taivaallinen auttakoon! Hän on kuollut". "Pitää koettaa yhtä keinoa, vaikka se on vähän vaarallinen", virkkoi Loviisa ja helisytti harppunsa kieliä sormillaan. Huokaus oli ainoa vastaus vankihuoneen pohjasta. Katri nyt uskalsi puhua. "Minä olen tässä, armollinen herra olen teille ruokaa ja juomaa tuonut".
Odottakaa silmänräpäys. PAHNA-MAIJA. Herralta on tulossa aivastus. TURKKA. Elkää säikähtäkö! PORO-PIRKKO. Anna tärskähtää! Pölhö-Kustaalla kauhea pistuuli! Turkka, se teitä ampuu! Varokaa! PAHNA-MAIJA. Herra varjelkoon! PORO-PIRKKO. Herra auttakoon! R
Heidän pitäisi istua täällä minun töllissäni jonakin kylmänä talvispäivänä, jotka nyt pitävät puheita ryyppäämisestä ja pirun viettelyksistä huh, Jumal' auttakoon luulenpa että he kylläkin nöyrästi kiittäisivät viinapisarasta". Näin puhuen pani Gunhild pienen padan tulelle. Marit oli nyt tilaisuudessa katsoa ympärillensä. Huone oli pieni, yhtä pitkä kuin leveä.
Mutta kun äiti aina vakuutti, että hän kyllä pelastuisi, jos vaan pysyisi hiljaa ja ääneti, kietoi hän pienet käsivartensa äidin kaulan ympäri ja kysyi: "Pitääkö minun pysyä hereillä, äiti?" "Ei yhtään armahani, nuku sinä vaan." "Mutta ethän anna pahan miehen ottaa minua, jos nukun?" "En anna, niin totta kuin Jumala minua auttakoon", vastasi äiti palavin silmin. "Oletko ihan varma siitä, äiti?"
JUHANI. Ovatpa ne juuri »valanto-vasken kaltaiset», niinkuin seisoo raamatussa. Herra auttakoon meitä vaivaisia! EM
Herra meitä auttakoon, lausui eräs eukko, joka istui nappularattailla miehensä rinnalla itkevä poikanen polvillaan. Herra meitä auttakoon, asiat ovat huonolla kannalla tänä pahennuksen aikana. Pikku Pekkani on vallan säikähtynyt, eikä se ihme olekaan, kun hänen pitää todistaa Nummen Kaarinaa vastaan.
Hän kohottaa kasvonsa taivaaseen päin hän jupisee jotakin itsekseen vaipuu väsyneenä maahan. Ei! Polluks avita! Hän on keksinyt uuden suunnitelman. Hän ei tahdo vielä antautua. Jupiter auttakoon, sitä sitkeyttä! Kas nyt, hän syöksähtää pystyyn juoksee takaisin nyt kääntyy uudelle polulle. Sosia, älä viivyttele enää. Sieppaa hänet kiinni, kun hän vielä on puutarhassa. Kas noin!»
Mutta minä seison ja lörpöttelen enkä muista mennä pois". "Niin muodoin kamreerin", sanoi katteinin rouva Löfstedtin pois mentyä, "huoneessa on surua. Viime vuonna oli meidän vuoromme; mutta Jumala sovitti kaikki hyväksi, nyt on heidän... Jumala auttakoon niitäkin!" Puolenpäivän aikaan haravoittiin oljet kadulta, Löfstedtin ennustus oli käynyt toteen: kamreeri ei enää kuullut maailman meteliä.
"Sinä olet niin usein sitä luvannut," huokasi vaimo epätoivossa. "Mutta tällä kertaa minä pidän lupaustani," lohdutti mies, "nyt tahdon jäädä sinun luoksesi." "Oi, kyllä niitä aina on, jotka houkuttelevat sinua pois minun luotani," sanoi vaimo ja pudisti päätänsä. "Sinä tarkoitat Sigvard Hansenia'" kysyi mies surullisesti. "Jumala meitä auttakoon! Hänestä voit olla huoletta.
Niin, tuo kalkki tulistaa vertamme yhä ja mieluummin kerjäisin koko ikäni kaikilla teillä ja kujilla ja eläisin ruohoista ja puiden juurista yhdessä Isolden kanssa kuin olisin kuningas kauniissa valtakunnassa ilman häntä." "Sire Tristan, Jumala auttakoon teitä, sillä te olette menettäneet sekä tämän maailman onnen että tulevaisen autuutenne.