Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
MAIJA. Lapsi raukka, sinä olet kuolemankalpea ja vapiset. KATRI. Olen karkuteillä. Olen harhaillut eksyksissä läpi korpien ja halki soiden. Olen väsynyt. MAIJA. Herra auttakoon. Mitä sinä aiot? KATRI. En tiedä. Mutta jos minun pitää erota Pojasta, niin menen koskeen! MAIJA. Taivas varjelkoon! Kun minä tapaan isäsi, niin sanon suorat sanat!
«Ei mitään muuta», vastasi laamanni, «kuin että me mielestäni olemme niin onnelliset; minä näen sinut siinä, kuulen lasteni iloiset äänet tuolta ja silloin minun täytyy muistella lapsiraukkaa, joka turmeltuu tuossa kurjassa kodissa kadun toisella puolella.» «Niin!» huokasi Elise, «Jumala auttakoon kaikkia onnettomia pienokaisia maan päällä.»
"Oi Jumal' auttakoon minua", huusi Bergit ja hypähti jalkeille, "minä olen varsin unohtanut puuron". Ja nyt juoksemaan alaspäin. "Kuule Bergit!" huusi Per, häntä seuraten, "tiedäthän että minä olen säästöön pannut sen verran että kahden vuoden perästä voin ostaa itselleni maatilan, mutta sen sinä voit arvata, ett'ei siitä mitään lukkarin taloa tule".
"Hän on poissa ja Herra häntä auttakoon" lausui Salome huoaten. "Sinä, Sadok, olet vähemmin ankara. Minä näen, että mielesi alkaa pehmitä.
Heidän seastaan karsitaan juopot, varkaat... Mutta Kiesus auttakoon! He ovat kaikki hihhulilaisia!" "Ettäkö ovat asiat niin?" Topias oli kuullut ainoastaan pahoin puhuttavan ja parjauksia laadittavan heistä, kuten vääräuskolaisista ainakin.
Se on kuulumatonta, Dora, en tosiaankaan luullut, että minun koskaan tarvitsisi kokea tällaista... Jumala auttakoon minua Jumala auttakoon meitä molempia.
Tulkaa tänne, ja vannokaa minulle, että pysytte vaiti, kunnes minä itse päästän kielenne, vaiti niin totta kuin toivotte taivaan autuutta itsellenne ja sille miehelle, joka on tuossa kuvattuna. Sen vannon, niin totta kuin Jumalan pyhä sana minua auttakoon! Mitä nyt? *Kuva* tuossa ! Sehän olen minä itse! Se on Sten Sture vanhus sellaisena, miltä hän näytti nuoruuden päivinään. Sten Sture!
Onhan se aina kaunis työ, joka tuottaa suurta kunniaa Sonneplattenin miehille! arveli hengellinen; etkö sinä siis ollut läsnä? Olin tietysti! No, älä siis ole niin harvapuheinen. Tänne tullessani en puhunut kenenkään kanssa, enkä tiedä asiasta mitään. Kuka on hänet siis ylös tuonut? Minä! Jumala auttakoon! sinä Wappu, sinä itse? huusi vanha herra ja töllisteli kummastuneena Wappuun. Niin minä!
Mutta tuossa tien vieressä oli salakapakka, jossa hän niin monta kertaa oli mellastanut. "Jumala auttakoon minua sen sivu!" Mutta sieltä kuului ääniä. Hän seisautti hevoista ja kuunteli... Ankara sisällinen taistelu... Sieltä kuuluu tuttuja ääniä. Hän tarttuu ohjaksiin ja ... oi ... hän kääntää kapakkaan!
"Liian te, herra, katselette tuota puuta tekin olette samallainen surullinen ihminen kuin hän älkää vaan tekin tehkö meille tuommoista kepposta, sillä Jumala auttakoon! sitten lähden pois pakoon koko tästä kihlakunnasta!" Kertomuksia kansalle 4. Kirj. Maurits Jókai Unkarin kielestä suomennettu. Werner Söderström, Porvoo, 1884.
Päivän Sana
Muut Etsivät