Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
NARRI. On kuin onkin, kautta pyhän Annan! ja inkivääriäkin, niin että suuta polttaa. HERRA TOPIAS. Olet oikeassa. Mene, hovimestari, ja kiilloita vitjojasi leivän murusilla. Pullo viiniä, Maria! MALVOLIO. Mamselli Maria, jos armollisen neidin suosio on teille jonkin arvoinen, niin varmaankaan ette edesauta tuollaista siivotonta elämää. Hän on saapa siitä tiedon; sen vannon kautta tämän käden.
»Sinä olet», hän virkkoi lujalla ja hillityllä äänellä, jonka intohimottomuus ja tyyneys eivät lainkaan soveltuneet hänen piirteittensä ilmehikkääseen vaihteluun, »sinä olet saanut suojaa kattoni alta, olet lämmitellyt lieteni ääressä; sinä olet hyvän pahalla kostanut; olet lyönyt ja haavottanut eläintä, joka rakasti minua ja joka oli minun, eläintä, joka oli jumalille pyhitetty ja ihmisen arvoinen kuule nyt tuomiosi!
Se oli tullut kuin tavaksi, joka toinen vuosi luovutti hän aina kuudennen osan, niin että nyt hänellä ei enään ollut edes kokonaista osaa, vaan ainoastaan osa viimeisestä osakkeesta, joka tuskin oli sadan tuhannen frankin arvoinen.
NATHAN ja RISTIRITARI. NATHAN. Te tekö siellä? RISTIRITARI. Kauaks aikaa jäitte luo sulttaanin. NATHAN. En niinkään kauaksi. Menoni sinne kävi viipyen. Ah, Kurt, se mies on maineens' arvoinen, on tosiaan; vain varjokseen jää maine. Mut ennen muuta kohta kuulkaahan vain... RISTIRITARI. Mitä? NATHAN. Teitä puheilleen hän tahtoo ja käskee viipymättä tulemaan.
Hän koetti riisua päällysvaatteet päältään, mutta meni sitte Thinkan luo. "Sinä vedit silkkihuivini niin lujaan solmuun, että saat sen taas itse aukaista... "Kiitos, kiitos, Thinkaseni! hän hemmoittelee minua liiaksi... Sinähän kyllä tunnet hänet, kapteeni!" "Näettehän, minkä arvoinen hän nyt jo on minulle!" lisäsi hän sitte appivanhemmilleen ja veti suunsa makeaan hymyyn.
Kuin varjot siell' on runsahat all' leppäin, koivujen; kuin salmet kullan-soiluvat, ja vesi vilpoinen. siinä on tällaisen illan ja tällaisen luonnon suuri salaisuus kätkettynä ystävyydessä. Uskotteko sellaiseen ystävyyteen? kysyi Elli hetken kuluttua. Välistä on tehnyt mieleni uskoa, että se on ainoa, joka lienee jonkin arvoinen, ainoa, joka jää jälelle, kun kaikki muu haihtuu ja katoaa.
Ja itse tämän vähäpätöisyys oli hänelle uutena syynä, jonkatähden ei ilmoittanut kumppaleilleen tekemäänsä huomiota. Jos tämä todellakin oli jonkin arvoinen, niin saavuttaisi hän siitä sitä suuremman kunnian, koska se lankiaisi hänelle yksistään, ja jos taas hänen epäluulonsa oli perätön, niin voi hän toivoa välttävänsä sen häpeän ja pilkan, jota nuori indiani niin kovin pelkäsi.
Sanoin jo Lontoossa, Watson, ja toistan sen nyt, että me emme koskaan ole tavanneet vihollista, joka olisi suuremmassa määrässä miekkamme arvoinen." "Ikävää oli, että hän sai nähdä sinut." "Niin minustakin tuntui ensin. Mutta ei ollut mahdollista päästä pakoon." "Mitä luulet tiedon sinun täällä olostasi vaikuttavan hänen aikeisiinsa?"
Oh, älkää enää puhuko siitä, minä pyydän! Päinvastoin meillä on kaikki syy puhua siitä. Se oli erinomainen tarina ja todellakin suuren lakimiehen, suuren ihmistuntijan, etten sanoisi suuren ihmisen arvoinen... Minä pyydän... Mutta siinä oli yksi vika. Tiedättekö, mikä? En viitsi sitä enää ajatella. Se oli vikapää tarina ylimalkaan. Ei, se oli niin johdonmukainen ja loogillinen.
Se ei ollut nyt minkään arvoinen asia, että, kun molemmat olimme vaan lapset, minä olin totuttanut itseäni ajattelemaan häntä semmoiseksi, joka oli kaukana tuolla puolen minun lapsellisia mielikuvituksiani. Minä olin toiselle tarjonnut hehkuvan hellyyteni; ja mitä olisin voinut tehdä, en ollut tehnyt; ja mitä Agnes oli minulle, siksi olin minä ja hänen oma, jalo sydämensä tehnyt hänet.
Päivän Sana
Muut Etsivät