Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
"Joko hän arvaa asiani, koska niin näsäkkäästi vastaa? Mutta 'akka väliltä palaa, eikä mies pahanenkaan; minä en ole akka". Ja hän astui suoraan isännän eteen ja tarjosi kättä, sanoen: "Terveisiä meiltä!" Tuorila katsoi Ollia silmiin tuikeasti, pisti kätensä housunsa taskuun ja ärjäsi: "Häpeä tolvana!" "Oletteko juovuksissa, vai hulluksiko olette tullut?
Aivan oikein: viheriäinen päällys, mutta tupsu päälaella, mustan ja valkean kirjava ranta ja oikein kiiltolippu. Niin lakki se on, kuin onkin. Oi jos kellä olisi tuollainen lakki!" Silloin herätti kummini minut unelmistani sanomalla: "Juijo tules nyt anna minulle kättä; etpä arvaa mitä sinulle olen tuonut?" Mielelläni annoin hänelle kättä, sillä kyllä nyt jo tiesin kenelle lakki oli aijottu.
Kuin hänet tuonut oon, ois pitkä haastaa; soi taivas voiman mulle, että hänet sua kuulemaan ja näkemään voin johtaa. Suvaitse suosia siis tuloansa! Vapautta etsii hän: sen arvon arvaa se vasta, ken sen eestä uhras elon. Sa tiedät sen, sa, jolle tervetullut ol' Utikassa kuolema, kun jätit pois verhon, jonka kirkastaa Suur' päivä.
Ettekö tunne tuota käryä, sanoi Antti hikeä otsaltaan pyyhkiessään. Mitä tuo todellakin on? Mikä todellakin on palamassa? Mitä tuo on? kuului kaikkien poikien suusta kummeksivia kysymyksiä. Mutta vanha isäntä hänkin pyyhki hikeä otsaltaan ja matalalla äänellä sanoi: »Ettekö arvaa, mitä tuo savu on?» Emme, oli poikain yhteinen vastaus. Ovat äidin vuodeoljet tuoneet tuonne ja pystyttäneet palamaan.
Herra Jumala, en voi ennen kuolla ... niin paljon minä tunnen". "Oi, mutta sinne on pitkä matka; ja ilman sitä ei äiti voi sinne yksin matkustaa". "En, se on tietty; mutta saathan sinä hanttia sinne matkakuorman, ja sitten voin minä mukana seurata". Antti nauroi. "Minä luulen että äiti arvaa". "Mitä pitäisi minun arvaaman?" "Hm, minä aion naida". "Jopa nyt jotakin! Aiotko sinä naida?
Yhä kiivaammin ja melkein rukoillen vastasi herttua: »Mutta teidän majesteettinne arvaa, mitä hevosten ja vaunujen myynti jo merkitsee... Se olisi jo tavallansa kuninkaallinen vararikko... Mikä isku ja häväistys!» »Nykyinen asiain meno on vielä suurempi häväistys.» »Ken siitä tietää! Kuka edes epäilee jotakin?
Silmät eivät vaaraa huomaa, Kielet liikkuu irroillaan, Sata juonta leikin luomaa Naurullen siin' uhrataan. "Entä joku kuulla voisi Leikkiemme telminää!" "Entä korvat pensaall' oisi", Poika esiin hypähtää. "Tuo on vangiks' otettava!" Ei hän ehdi karkaamaan. "Hän on kahleen, koston saava!" Kovin hälle kostetaan. Arvaa, mistä kahle tehtiin? Kahle kukkasista on. Rangaistus?
Senvuoksi Beduini aina syöpikin suuhunsa kaikki, mitä on ruokaa laitettu, ei hän jätä mitään toistaiseksi; mutta ei hän laitakaan koskaan enempää, kuin mitä arvaa jaksavansa sillä kertaa syödä. Vilja jauhetaan jauhoksi joka kerta, kun leipää tarvitaan; kahvi poltetaan joka kerta, kun on aikomus sitä juomaa juoda, ja niin on kaikissa muissakin asioissa.
Semmoinen pahanilkinen! Sinut lypsän ihan vihon viimeiseksi, koska olet noin kelvoton. Hyi, sinua! ELLI. No, kuka se on? EERO. Arvaapas! ELLI. Päästä irti! EERO. Arvaa ensin. ELLI. Etkö luule minun tietävän? Noin tuhma ei ole kukaan muu kuin Mökin-Liisa. Ahaa, lämpöisistä huulistasi sinun jo tunsin, Kuuselan Katri. EERO. Erehdys, suuri erehdys, ja
Ilman minutta ROINILA. Elli, tuo pyhänuttuni aitasta! SANNA. Menette kai pappilaan ilmoittamaan poikanne kuolemaa? ROINILA. Vallesmanniin menen, ja sinä saat tulla sinne myöskin. SANNA. Vallesmanniinko? Vai niin, vai vallesmanniin. Arvaa sen, tämmöisen matkan kun saa kävellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät