United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta jopahan sitä pitää komiaa olla», puheli muuan naapurin eukko. »Tässä tulee oikein huutavaan hukkaan», myönsi emäntä. »Lähde jo sinä sinne sisaresi tykö, että saisi siitä kakarasta edes jotakin tietoa», sanoi isännälle. »Ensin minä lahden vallesmanniin.» »Sinne sinä nyt menet, sitten saat ne iankaikkisesti ristiksi niskaasi ja vihamiehiksesi.» »Mutta...»
Sakari siitä ihastui vallesmanniin, sekä sikarin, että kysymyksen takia: »Ka, siinpä sitä... Miten vain itse herra vallesmanni?» tapaili hän kiitollisena. Vallesmanni kääntyi ottamaan pöydältä veistä, leikatakseen sikarin pään ja samalla kuin rohkaisuksi selitteli Sakarille: »Kun niitä vain osaa puhutella, hulluja ja...» Välillä hän jo koetti imaista sikaria. Näkyi tuo vetävän savun.
Kauas eelle riensi Anssin aatos, mainetöihin riensi, taisteluihin vuosisataisvihollista vastaan. Poltti viima pojan poskipäitä, kiukku poltti palavammin, viha perivihollista vastaan. Tuskin malttoi poiketa hän vallesmanniin, missä päätöksensä mukaan poikain tuli toisiansa odotella. Pian oli koolla poikaparvi, joukko, jonka hartioita vuodet eivät painollansa rasittaneet.
Entäs sinä, mitä teit? kysyi puutarhuri. Minä, veikkoseni, makasin mahankouristuksissa ja oksensin. Kaikki sisälmykset tahtoivat pursuta ulos, en saanut sanaakaan suustani. Isäukko valjasti kohta hevosen, pani Fedosjan rattaille ja ajoi vallesmanniin ja sieltä tutkintotuomarille.
MAUNO. Minua yksinäni viekää; antakaa Annan olla! OLLI. Molemmat, sanon minä. Mitä ne miehet siellä kuhnivat, kun eivät tule? SANNA. Tupakoimaan jäivät. Eiväthän ne pahukset kesken henno piipusta erota, kun sen vaan hampaihinsa saavat. MAUNO. Ei tässä miehiä tarvitakaan. Vapaaehtoisesti lähden kanssanne vallesmanniin, jos Annan vaan rauhaan jätätte.
Ilman minutta ROINILA. Elli, tuo pyhänuttuni aitasta! SANNA. Menette kai pappilaan ilmoittamaan poikanne kuolemaa? ROINILA. Vallesmanniin menen, ja sinä saat tulla sinne myöskin. SANNA. Vallesmanniinko? Vai niin, vai vallesmanniin. Arvaa sen, tämmöisen matkan kun saa kävellä.
On hän usein ennenkin sitä koettanut, mutta minä en rakasta rettelöltä. Uhkasi hän mennäksensä ja menikin vallesmanniin ja sanoi silloin vaativansa kanteen tekemistä. Ikävintä tässä on se, että jos siitä syntyy juttu, niin minutkin sekoitetaan siihen, vaaditaan lausuntoani ei ainoastaan tästä, vaan muistakin häiriöistä, ja luultavasti määrätään minut tuomiokapitulin asiamieheksi.
HELENA. Antakaa minulle aikaa, huomiseen tai ylihuomiseen. VANGINKULJETTAJA. Että ennättäisit karkuun, ha, ha, ha. PELTOLA. Ei, nyt kärsivällisyyteni jo loppuu. Lähtekäämme viemään häntä vallesmanniin.
Hän siinä istuen kysyi työtä; Isä vallesmanniin neuvoa ties Mut meillä hän niin oli sentään yötä, Näet muurin luo kävi penkille mies. En unta mietteiltä kauvaan saanut, Hän yksin lie koko yönä maannut! Mut varhain, kun uineista heräjän, On penkki tyhjä ja poissa hän. Jos nyt hän oikeaks ihmiseks nähdään, Ja arvaan että hän oikea lie!
Miehet, tänne nuoranne tyttö pannaan kiinni. MIEHET. Tyttö sidotaan ja viedään vallesmanniin. MARIA. Pois! Jumalan kiitos, vieläpä ehdin! HELENA. Voi, taivas, Niilokin! PELTOLA. Kuka peijakas pojan päästi irti? NIILO. Luulitteko minusta pääsevänne sillä, että minun aittaan telkesitte? Menkää katsomaan, lukkonne on särjetty, ovenne on pirstaleina, ja nyt olen tässä.