United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä muistin nuo kaksi onnettomuutta ennustavaa sanaa, jotka olivat minulle antaneet niin paljo miettimisen aihetta. "Mitä? Tekö minua varotitte tulemasta tänne?" "Niin, minä. Minulla ei ollut mitään muuta keinoa." "Vaan minkä vuoksi?" "Kun minä en olisi halunnut teitä tänne." "Luulitteko, että minä teille tekisin jotakin vahinkoa?"
Ei voinut isäntäraukallemme olla mitään hyötyä tuon jutun vetämisestä esiin, ja sitäpaitsi täytyy aina olla varovainen, kun joku nainen on sekaantunut asiaan. Parhaatkin miehet . . . ." "Luulitteko, että se olisi voinut vahingoittaa hänen mainettaan?" "Ainakaan en luullut, että siitä olisi voinut olla mitään hyötyä.
Mistäpä sen Anna Liisa niin tarkoin tietää. Kahden asia ja kolmannen korvapuusti. MIKKO. Sen teenkin. Kun pääsen puhuttelemaan häntä kahdenkesken, niin uskon että hän minuun vielä taipuu. RIIKKA. Miks'ei taipuisi. Noin pulska mies kuin Mikko on. KORTESUO. Oletko sinä muuten kuullut, että Anna Liisa meiltä viedään? MIKKO. Sen hyvin tietää kuulemattakin. Vai luulitteko hänen jäävän vanhaksi piiaksi?
Te taisitte, arvelen ma, luulla etten koskaan enää tulisi takaisin? kysyi hän, lyötyänsä Phoebelle kättä ja käytyänsä vuoteen viereen istumaan. Miksi niin olisin luullut? oli tytön kummeksivainen vastaus. Minä luulin varmaan, ettette uskoisi minua. Luulitteko te varmaan, herra? Onko teitä aina niin vähän uskottu? Kylläpä saatan täydellä todella sen sanoa.
"Luulitteko, että minä antaisin tuommoisen raiskan mennä kallioin ylitse tämmöisellä tuulella?" hän sanoi, laskien tukevista käsistään ämpärit laattialle. "Tuuli olisi paiskannut kumoon tusinan semmoisia vaivaisia kuin te." Ja yhtä kaikki Bettyä vaivaa luuvalo, ja vaatteet ovat hänelle suuremmasta arvosta kuin minulle sekä myöskin vaikeammat palkita.
PASTORI. Sinä rohkeat vielä puhua puolestasi? Sinä seisot siinä avoimella otsalla ja katsot minua suoraan silmiin? Etkö ymmärrä edes hävetä? JUSSI. Tuotako kirjoitusta? En sitä en tosiaankaan häpeä. Onhan se vaan vastaus »Aamuruskon» hyökkäykseen. Vai luulitteko saavanne solvaista minua mielin määrin ja kivittää minut vaikka kuoliaaksi, ilman että olisi teillä pelkoa vastustamisesta?
"Niin, niin, tuomari," vastasi metsästäjä salatulla naurulla ja sillä tyytyväisellä katsannolla, joka osoittaa tietoa oman taidon etevämmyydestä; "te poltitte ruutinne ainoastaan lämmitelläksenne vähän tänä kylmänä iltana. Luulitteko tuolla talospyssyllä voivanne hillitä täysikasvuista metsäkaurista, kun Hektor ja Hurtta olivat aivan sen kintuissa?
Luuletteko, että minä? Ha-ha-ha-ha TEUVO. Elkää naurako. MAIJU. Luulitteko että minä ha-ha-ha-ha TEUVO: Mitä luulin? Mistä minä tiedän, mikä teillä on mielessä, kun ette sano. MAIJU. Luulitteko että minä ha-ha-ha-ha että minä ha-ha-ha-ha että minä kosasin teitä, ha-ha-ha-ha TEUVO. Minä lähden tieheni, ellette herkiä nauramasta.
Miehet, tänne nuoranne tyttö pannaan kiinni. MIEHET. Tyttö sidotaan ja viedään vallesmanniin. MARIA. Pois! Jumalan kiitos, vieläpä ehdin! HELENA. Voi, taivas, Niilokin! PELTOLA. Kuka peijakas pojan päästi irti? NIILO. Luulitteko minusta pääsevänne sillä, että minun aittaan telkesitte? Menkää katsomaan, lukkonne on särjetty, ovenne on pirstaleina, ja nyt olen tässä.
Olisin lähtenyt, koska ette virkkaneet minulle, että muuttaisitte muualle. Sen tiesin kuitenkin. Kuulin kyllä, kun puhuitte siitä tohtorille. Luulitteko, että minä jäisin tänne Morpher-perheen luoksi. Parempi sitte kuolema."