Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
NYYRIKKI. Kellen annoit sen? KULLERVO. Ajattarelle. NYYRIKKI. Ellös juonitelko. Tämä karja, sen tiedän, on Ilmarin ja sinä hänen paimenensa, mutta et nautojesi avuksi riennä, vaikkas näet, kuinka pedot heitä ahdistavat. Mies, miksi seisot tässä niinkuin ei mitään tapahtuis? KULLERVO. Viisautta itselleni kokoon. NYYRIKKI. Tätä kootessas kohtaa Ilmaria vahinko näin ankara.
Antti suinasi hevosen takaapäin, katsoi sitten hampaita ja vahvisti todeksi: »Kymmenvuotinen se vasta on... Paljonko annoit väliä?» »Siinä satamarkkasen korvilla.» »Vai sata!» »Satahan minä sille. Eikä siinä ole liikoja, kun se ruuna oli toratsu ja tälle saa panna neljä jauhokulia rekeen ja lähteä sen kuorman vain pitää.» »Toratsuhan se taisi olla se ruuna.
No niin, no niin, sanoi Athos, näyttää siltä kuin me olisimme tässä joukossa Kroisoksia. Kuinka paljo sinulla on jälellä sadasta pistole'stasi, d'Artagnan. Minun sadasta pistole'stani? Ensinkin annoin sinulle viisikymmentä. Luuletko niin? Tottahan hiidessä! Aa, se on totta, nyt muistan. Sitten annoin ravintolan isännälle kuusi. Mikä elukka tuo isäntä! Miksi annoit hänelle kuusi pistole'a?
Sinun on syysi, että hän ei voinut pelastaa itseään hukkumasta. Alfred, elä sinä sysää syytä minuun! Vaan minä syytän sinua sittekin! Sinä annoit pienen lapsen maata ja olla oman onnensa nojassa pöydällä. Hän makasi niin hyvästi pehmoisissa patjoissa. Ja näytti siinä niin turvalliselta. Ja sinähän olit luvannut pitää huolta hänestä.
Yks viel' on toimi. Vapaaks sanotaan mun uskoni; se mulle kunniaksi: vapaana synnyinkin ma maailmaan. Mut kunne kulloin aatokseni lähti, Sä olit matkan pää, sen johtotähti, Sä, tahdollas jok' ohjaat elämää. Sun puolehes luon silmäni nyt tässä miss' silmä kuolon vaan on näkemässä, Sua kiittää saan täss' ilman näkijää." "Sä synnyinmaani jälleen annoit mulle, kun yöhön vaipui toivo uupuen.
Nuo aina ennen suulaat tukkilaiset, ne eivät nyt sanoneet sanaakaan pitkään aikaan. Mutta jokaisella oli sydänala täynnä niinkuin minullakin, ja se puhkesi nyt minua kohti. Minkä helvetin tähden sinä, Samppa, et puoliasi pitänyt, kun annoit sen juuttaan haukkua itseäsi? sanoi venheen perästä Risto. Olisit sanonut vastaan, niin että olisi tuntunut, lisäsi muuan toinen miehistä.
OCTAVIUS. Sen luulit, Kun listast' annoit hänen ääntää tässä Mustassa valtapannan neuvostossa. ANTONIUS. Enemmän mull' on vuosia kuin sulla. Vaikk' arvoj' ahdammekin hänen päälleen, Keventäin omaa parjauksen taakkaa, Hän niitä kantaa vaan kuin aasi kultaa, Hikoilee, huokaa taakan alla, mennen Mihin sit' ajamme tai talutamme.
Liisa sanoi: Kiitos vain. Ei, minä en tarvitse mitään. Kuinka et? kysyi Johannes hämmästyneenä. Sinähän annoit minulle kerran uutta syysjakkua varten, vastasi Liisa hymyillen surumielisesti. Nyt vasta huomasi Johannes, että Liisa oli edelleen kulkenut vanhassa, ohuessa päällysvaatteessaan, joka ei mitenkään voinut riittää tässä kylmyydessä häntä suojaamaan. Liisa! pääsi Johannekselta.
Sinä et unohda matostakaan, joka ryömii tässä kallioseinämällä, vaan annat sen talvellakin löytää hitusen viheriää sammalta. Sinä voit elättää minua ja lastani tässä erämaassakin ja muuttaa nämä kivet leiväksi. Ei, Isä, Sinä et voi sallia meidän menehtyä etkä sallikaan. Vastahan annoit meidän löytää asunnon, Sinä pidät ravinnostakin huolen».
"Katsos, hyvä Roosa", sanoi hän sitte ottaen aivan kuivaneen kukkaistertun kukoistavien kukkien seasta rinnaltaan, "katso, tässä ovat ne kukat, jotka sinä kerran annoit Konradilleni voittopalkinnoksi; uskollisesti säilytti hän niitä siihen asti, kun hän minut näki, silloin tuli hän sinulle uskottomaksi ja lahjoitti ne minulle; älä sentähden ole vihoissasi!"
Päivän Sana
Muut Etsivät