Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
Virkki, ja mielellään soi miesten pää Agamemnon peitsen Merioneelle, mut itse hän airuen haltuun antoi, Talthybion, oman palkintons' ihanaisen. NELJ
Siitäpä rohkaistui sekä lausui tietäjä kuulu: "Ei lupauksien, ei satauhrien vuoksi hän vainoo, vaan papin tähden, jonk' Agamemnon herjasi kieltäin tyttären hältä ja myös hyvät lunnaat hyljäten; siksi tuskaa toi sekä tuo yhä kauasampuja meille.
Virkkoi noin ja jo sai uron mielen suostutetuksi; nopsien laivain luo juur' aikoi palvelijansa vankia saattamahan hän laittaa. Vaan Agamemnon vastaan joutuen riensi ja kielsi jo kiivahin lausein: 54 "Voi, Menelaos, noin, veli veikkonen, noitako säälit? Oivin töin sua kai kotivieraat iliolaiset kohteli!
Virkkoi, leikkiä laski nyt askelnopsa Akhilleus: "Yöks etusuojaan käy, rakas vanhus, että akhaijein ruhtinahist' ei nää sua kenkään, joit' alituiseen luonani neuvoa käy pitämässä, sen kylläkin arvaat. Heistä jos keksisi ken sinut kiitävän yön pimeässä, hältä sen kuulisi koht' Agamemnon, valtias miesten; silloin Hektorin antaminen vois viipyä ehkä.
Niin tehkää kaikki; ja jos tervehditte, Se pilkoin tehkää; enemmän se puree Kuin huomaamattomuus. Ma näytän tietä. ACHILLES. Tuleeko päällikkö mua haastattamaan? On tietty, etten Troiaa vastaan sodi. AGAMEMNON. Hän mitä sanoo? Asiaako hällä? NESTOR. Teill' onko päällikölle asiaa? ACHILLES. Ei. NESTOR. Ei ole, herra. AGAMEMNON. Sitä parempi. ACHILLES. Kah, hyvää päivää!
Vaan Agamemnon, ahdistus sydänall' ylen ange, leiriä kiersi ja käski jo airuet selkeä-äänet koolle jok' ainoan kutsumahan, nimin mainiten, urhot ilman huutoja, itsepä hän etumaisena riensi.
Tässä suhteessa eivät Kreikkalaistenkaan mestariteokset voi täydesti vetää vertaa meidän runottaremme luomille. Homeron lauluissa on tavallisesti yksi ainoa omituisuus luonteessa tai pari semmoista pantu joka sankarin merkiksi. Agamemnon on ylpeä ja väkivaltainen, Nestor laveasuinen, Hektor urhokas, Paris hempeä, pelkurimainen naisten viekoittaja; muuta heistä ei meille annetakaan tiedoksi.
Agamemnon suostuu vastahakoisesti, mutta vaatii hyvitystä. Hänen ja Akhilleuksen välillä syntynyt kiivas sanakiista päättyy siihen, että Agamemnon anastaa Akhilleuksen naisvangin, Brīsēiin, ja Akhilleus syvästi loukkautuneena kieltäytyy ottamasta enää osaa taisteluihin.
Kohoksi rinta, verta silmä syösköön! Nyt puhut Hectorille. ULYSSES. Toitaukseen Ei vastata. ACHILLES. Viel' aikaist' on. AGAMEMNON. Tuoss' eikö Lie Calchaan tytär, tuo, ja Diomedes? ULYSSES. On oikein; tunnen miehen käynnistään; Käy varpaisillaan: henki häntä nostaa Ja lennättäen maasta kohottaa. AGAMEMNON. Tää onko neiti Cressida? DIOMEDES. On oikein. AGAMEMNON. Ihana neiti, tervetullut meille!
Valtias riemastui Agamemnon, kun näki heidät, noin sanat siivekkäät heti virkkoi kuuluvin äänin: "Aiaat, päälliköt aimot, akhaijein päät sopavankkain, tarvis teitä mun ei ole käskeä, ei kehotella; tarmoin taistelemaan väen innostattehan itse.
Päivän Sana
Muut Etsivät