Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Tiedäthän, miten yltiöpää mies nuori on aina; kiihkeä hällä on mieli ja harkitsee hatarasti. Viihtyköhön viha siis sydämestäsi. Saamani voiton suon omin ehdoin sulle, ja siit' yli jos mitä muuta arvokkaintakin vaatisit, sen heti antava oisin ennen kuin iäks, aaluva Zeun, minä sun sydämestäs vieroittautuisin, jumalainkin hylkynä oisin."
Valtias Argos-maan jo on syntynyt, sankarin alku, 122 Eurystheus, Sthenelon vesa, aaluva Perseun poian, sun perijuurtasi: eip' ole kansain pääks epäkelpo.
Rantaan siin' uros, aaluva Zeun, tamariskia vasten keihään jätti ja kuin joku kuoloton karkasi virtaan paljain miekoin vain tuhot hirveät aikoen tuottaa.
Kädest' iski jo jouseni, katkoi jänteen, vaikk' oli uus, tänä aamuna pantu se vasta, jott' ei pettäis, vaikk' ois taajakin nuolien lento." Aias vastasi näin, Telamonin aaluva aimo: "Jousesi, taajat nuolesi nuo jätä siis, veli armas, kun joku kuoloton särki ne nyt, jok' akhaijeja vainoo. Ottaos varteva peitsi ja kilpikin rintasi varjeeks, iliolaisia päin käy itse ja muitakin käske.
Virkkoi; vaitipa vain oli urhea Tydeun poika, huomautust' ei valtiahan ylenkatsonut ylhän, vaan heti vastasi noin Kapaneus-uron aaluva kuulun: "Pois vale, Atreun poika, sa tiedät tottakin haastaa! Taattoja uljaammiks sano poiat, niin puhut oikein.
Virkki ja riensi jo pois Telamonin aaluva aimo Teukros saattajanaan, veli, laps saman sankaritaaton; Pandion kera häll' oli, kantaja kaarevan jousen. Torniin kerkesivät he Menestheun urheamielen muurin turvin tulla ol' aika jo myös, hätä suuri, näät etuvarjeen kimppuun kuin rajumyrsky jo musta ryntäsivät Lykian väen päät sekä päälliköt aimot; karkasi mies päin miestä, ja soi sotakiljuna suuri.
Väistyvä Aias ei, Telamonin aaluva, kuunaan 321 miest' ole maan asujaa, Demeterin antien syöjää, jonk' ase vaskinen tai kivijärkäle vammata voipi, vaikka Akhilleus ois, rivikuntain rikkoja, vastaan ottelemassa, mut ei toki juosta hän voi kera kilpaa. Siis vasen siipi nyt meill' on määränä, jotta jo päästäis koittelemaan, mekö vai vihamies sotakunnian korjaa."
Saaliiks saamme ne siis, minä toivon, jos sama vain lie sullakin mieli, he yhteist' ei näet ryntäystämme kaiketi torjua jaksa ja tuimaa taistelovimmaa." Virkki, ja totteli koht' Ankhiseen aaluva aimo. Kohti he ryntäsivät, lujat varjeinaan sotakilvet, sonninvuotaiset, kovat, kuivat, vaskevapinnat.
Sill' olen aimompain minä miesten seurana ollut kuin kera teidän; ainapa sai toki neuvoni arvon. Nähnyt en moisia muit' ole sitten enkäpä nähne, kuin oli Peirithoos tai kuin Dryas, urhojen päämies, Kaineus, Eksadios, Polyfemos, mies jumalainen, Theseus, Aigeun aaluva, myös, kuva kuolematonten.
Näät rakas kumpikin teist' on pilviennostaja-Zeulle, kumpikin sankari kuulu, sen meistä jok' ainoa tietää. Yö heti yllä jo on; paras sen lepokutsua kuulla." Vastasi, virkkoi näin Telamonin aaluva Aias: "Hektor pyytämähän sitä saakaa, airuet, ensin; hänpä se kamppailuun kaikk' urhot vaatikin parhaat. Siis alun tehköön, niin halumielin myös minä seuraan."
Päivän Sana
Muut Etsivät