United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ei kukaan tahdo ottaa heitä huoneihinsa. Näin täytyy näiden viheliäisten onnettomuuden uhrien viettää vielä talvikylmiä öitä paljaan taivaan alla, maaten milloin siellä milloin täällä seinävierillä. Useat eivät siitä enää koskaan nouse ylös, ja aamusilla tulevat kaupungin vartijat ja vievät pois nuo kuolleet ruumiit, jotka viskataan suuriin kuoppiin ja niihin yhteisesti haudataan."

Ja niinhän he olivat päättäneet, että eivät sano kenellekään! Ei unta, ei päivän töitä, Ei päiviä, ei öitä, Ei mulla muutakaan: Kun poissa on armas kulta, Niin poissa on kaikki multa Ja tyhjää... Elsa rutisti paperin, jolle hän kirjoitteli, ja tuppasi sen taskuunsa. Köyhiä olivat sanat, aivan mitättömiä! Ikävänsä oli sydäntä ahdistava tuska, jota ei voinut lausua eikä ajatella, vain tuntea.

Minpä niin vastasi James ja mikä on vielä isompi asia, kaupunki on miltei sulkeissa, Beauregard on muonan ja ampuvarain puutteessa ja on maksava lastini runsaasti. Sinä olet oikeassa, poikani. No, milloinka tahdot lähteä? Kuuden kuukauden perästä. Minä tarvitsen pitkiä öitä, talvi-öitä, päästäkseni helpommin läpi. Asia on päätetty. Päätetty! Mutta vaiti, ymmärräthän? Vaiti.

Miehet nauroivat Liddyn hädälle ja kehuivat kyllä viettäneensä kolkompiakin öitä taivas-alla, eivätkä liioin olleetkaan yösijan puutteessa. "Voi!" sanoi Liddy, "kunpa vaan tietäisin, ett'ei tuo vanhan herran ilkeä hovimestari olisi meitä väijymässä, voisin aivan helposti viedä teidät linnaan, jossa on huoneita yltäkyllin. Tämä sopisi monestakin syystä.

Jokaisen papin täytyi vuoronsa mukaan viettää useita öitä perätysten temppelin huoneissa, mutta Apekidesta ei vielä ollut tähän tapaan totutettu. Noustuaan vuoteeltaan hän puki tapansa mukaan papillisen asun ylleen ja jätti pienen kammionsa; hän joutui pian temppelin alttarien eteen.

Muutamassa puussa pyssyn kantaman päässä useita öitä vahdittuaan karhun tuloa haaskalle, viritti hän väkipyssyn eli suurireikäisen muskettikiväärin siten, että jos karhu lähestyi haaskaa sitä tietä myöten, jota hän luuli sen tulevan, niin täytyi sen koskettaa jännitettyä messinkilankaa, joka silmänräpäyksessä laukaisi juuri sitä kohden asetettuun pyssyyn.

"Niin, niin, rakas poikaseni, sinun on kyllä syy itkeä," hän lausui. "Jumala yksin tietää, mitkä kovat kärsimykset kohdannevat meitä, ja voimmeko kestää tätä talvea, sen pitkiä öitä ja haikeaa kylmyyttä. Mutta minä vannon pyhän valan, ystäväni, että minä pidän huolta sinusta, ikäänkuin isä lapsestansa, ja sattukoon minuun kaksin verroin kaikki vaivat, kaikki kärsimykset, jollen aina etupäässä katso sinun hyvääsi.

Ja iloista oli oleva kotona odottavalle kertoa, kun kysyy, pelokas ilme silmissään tulee ovella vastaan: Hyvin kävi, niin hyvin kaikki kuin itse olisit ollut mukana! Oli kai se pelännyt, oli kai unettomiakin öitä valvonut, vaikka vakuutti olevansa rauhallinen. Mutta nyt loppui ikävä. Hän oli tehtävänsä tehnyt, ehkä kohtakin palataan pois, haetaan toiseen paikkaan.

Heist' olisiko hauskaa sitten Täällä kärkkyä synnintöitä, Luvut laskea suukkositten Ja naukkujen pitkin öitä? Mitä muusta kun kumpiakin sai vaan, Ja humaltua sai säveleistä! Viis välitän valloista taivaan, Kuten piittaa eivät he meistä. He keskustelivat vakavasti eivätkä huomanneet tai eivät olleet näkevinään gladiaattoria.

Sen olen laulanut ja laulan vielä nytkin, Ettei makaa tämä poika pitkiä öitä yksin. Tämä poika tohtii mennä nätin likan viereen, Nätti likka rallattaa ja antaa ilon mieleen. Ei oo minulla surua eikä hiukkaa huolta; Ei tuo taia pojan viereen nätti likka kuolta. Likka elää siivosti ja kulkee kunnialla, Voi kun ompi mielellänsä pojan vallan alla.