United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Peräydy nyt, Belisarius, ilmaise Vitigekselle kaikki ja uhraa vaimosi päähänpiston vuoksi Ravenna, Italia ja sotajoukkosi. "Katsotaan sitten, antaako Justinianus sen sinulle anteeksi. "Syy lankeaisi Antoninan niskoille. "Kuuletko? Torvet kehoittavat varustautumaan. "Nyt ei ole valitsemisen varaa." Hän riensi ulos. Antonina katseli kauhistuneena hänen jälkeensä.
"Olkoon sitten", vastasi Cethegus ottaen esille papyruskäärön, "mutta olen sattumalta saanut luettelon hänen hartaimmista ystävistään. He ovat mahtavia miehiä." Hän aikoi tunkea Vitigekselle väkisin tämän luettelon toivoen, että gootit veisivät hänen vaarallisimmat vihollisensa mukanaan panttivangeiksi. Mutta Vitiges ei ottanut sitä. "Jätä tämä juttu! En ota ollenkaan panttivankeja.
Nämä arat ja vähäpätöiset ihmiset kunnollisimmat olivat aikoja sitten yhtyneet Belisariuksen tai Cetheguksen joukkoihin eivät olleet tarpeeksi luotettavia eivätkä tarpeeksi taitavia vastustajia Vitigekselle ja hänen ystävilleen. Hän koetti viekkaita kiertoteitä myöten kysellä kuninkaalta ja muilta gooteilta, ketä roomalaista he pitivät vaarallisimpana ja huomattavimpana vihollisenaan.
Hänellä oli mukanaan neljä kirjettä: Justinianuksen kirje Belisariukselle, frankkikuninkaan kirjeet Belisariukselle ja Cethegukselle sekä Belisariuksen kirje Vitigekselle. Viimemainitun Prokopius oli kirjoittanut Cetheguksen sanelun mukaan. Sanansaattaja ei aavistanut, millaisessa mielentilassa goottien kuningas ja kuningatar olivat hänen saapuessaan.
Hän oli katkera Vitigekselle, mutta vielä enemmän Tejalle. Mutta eniten itselleen. Seuraavana päivänä Vitiges vielä kerran kutsui kaupungin kansan, senaatin ja papiston kokoon Tituksen termeihin. Tämä komea rakennus oli täynnä sotapäälliköitä. Sen marmoriportaiden ylimmältä astuimelta kuningas piti yksinkertaisen puheen roomalaisille.
Minä sanoin tämän sinulle, koska arvasin, ettei vaimosi tahtonut pahoittaa mieltäsi tällä. "Mutta parempi on, että tiedät sen. "Katso, tuolla seisoo Calpurnius talonsa portilla näetkö, tuolla ja nyt, voi hyvin, rakas isäntä." Hän käänsi hevosensa ja lähti täyttä laukkaa kotia kohti. Vitigekselle nousi veri päähän. Hän ratsasti naapurinsa ovelle.
Urhoollinen Vitiges, anna tänne kätesi. Lahjoitan sinulle muistoksi tänä eronhetkenä vaaleanruskean, täysverisen ratsuni Valladan, että kaikki tietäisivät, kuinka sinua kunnioitan. Jos joudut sen selässä ollessasi vaaraan tai" lopun hän sanoi aivan hiljaa Vitigekselle "jos se kieltäytyy kulkemasta, niin kuiskaa sen korvaan minun nimeni. Kuka vartioi Napolia? Thulunin herttua on liian töykeä.