United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli kiittänyt minua sillä, samoin kuin minä nyt hymylläni kiitin matkatovereitani siitä, että he olivat antaneet minulle tilaisuuden tulla tarpeelliseksi ja iloita heidän ilostaan. Missähän tuo mies mahtoi nyt olla? Hän oli jättänyt kiitollisuudenvelkaan minut, ja jos hänellä nyt olisi ollut jotakin kannettavaa, olisin mielelläni tahtonut suorittaa hänelle ainakin osan velastani.
Mutta unohdanhan aivan, miksi tänä iltana olen kutsunut teidät luokseni, jatkoi kaunis tenhotar hetkisen aikaa vaiti oltuaan. Toinen puoli velastani on vielä maksamatta. Monsieur de Bertelsköld, pyydän saada kunnian esitellä teidät hänen majesteetillensa! Minut? kysyi Paul hämillään ja kummastuneena. Miksi muuten olisin ollut niin epäkohtelias, että annoin teidän odottaa kabinetissani?
Se oli oikein ja hyvästi tehty, Kreetaseni, vastasi kreivi, kiireesti repäisten paperin pieniksi palasiksi, ja kirjoittaen nopeasti muutamia sanoja lompakkonsa lehdelle. Jos minulle tapahtuisi jotakin, niin tässä on teille tunnustus velastani. Mutta vastaa minulle nyt vilpittömästi, sillä tottapa tiedät sen: minne on kuninkaan sormus joutunut?
Mun aarteeni se vielä näkymätön On kiitos vain, mut kun se rikastuu, Niin lempenne ja vaivanne se korvaa. ROSS. Näkönne, herra, meidät rikastuttaa. WILLOUGHBY. Ja ylenkyllin korvaa kaikki vaivat. BOLINGBROKE. Ainainen kiitos, se on köyhän maksa; Se velastani vastaa, kunnes kypsyy Mun nuori onneni. Ken tulee tuossa? NORTHUMBERLAND. Lord Berkley on se, arvatakseni.
Hän kumarsi kylmästi ja ylpeästi ja poistui sanaakaan sanomatta. Markiisitar kääntyi Paulin puoleen, joka äänetönnä ja kalpeana oli pysähtynyt oven luo. Olen nyt maksanut osan velastani teille, virkkoi hän lämpimästi Pauliin katsahtaen, veljenne pyysi juuri minua omakseen, ja minä ojensin hänelle tämän korin.
Ja sen tietysti teitte heti; sillä jo viiden kuuden päivän perästä toitte minulle kirjan isänne allekirjoituksineen. Ja niin saitte vastaanottaa rahat. Nora. No niin; enkö ole säännöllisesti suorittanut maksoja velastani? Krogstad. Jokseenkin säännöllisesti. Mutta palatakseni siihen, josta puhuimme, se oli kyllä raskas aika teille silloin, rouva? Nora. Niin se oli. Krogstad.
Te olette hädässä jaanneet meidän kanssa, teillä on sydän, joka tuntee surumme, mielikarvauksemme. Mutta minua huolettaa, että teidän nyt juuri itse kenties täytyy kärsiä puutetta ja kuitenni ei ole vallassani, teille jonkun osan velastani maksaa.