United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämmöiset seikat tuntunevat, monenkin mielestä, oudoilta ja kenties hulluiltakin; mutta muistakaa, että tämä on rehellisen suomalaisen talonpoikaisen perheen-isän tunnustus, joka ei ole tahtonut elämänsä tapauksista esiin tuoda ainoastaan valoisia vaan myöskin mustat puolet.
VALLESMANNI. Tämä tunnustus tuli sitten vallan odottamatta teille vanhemmille? KORTESUO. Tunnustus? Niin, tunnustus tuli odottamatta. VALLESMANNI. Mutta rikoksesta tiesitte jo tätä ennen, niinkö? KORTESUO. Eilen illalla vasta. Siitä saakka olemme olleet kuin huumeessa. Emme ole tienneet paljon sinne eikä tänne. RIIKKA. Emmehän me voineet ruveta ilmiantajiksi oman lapsemme ilmiantajiksi.
Jos minun olisi tullut päättää, kumpiko oli todenmukaisempi, Ambrosenko puolustuksekseen tekemä kertomus, vai Silas'en tekemä tunnustus, niin minun olisi täytynyt, jos kohta vastahakoisestikin myöntää, että mielestäni tunnustus oli toden-mukaisempi. Voinkohan minä sanoa tuota Naomille?
Minä näin hyvin vanhan tohtorin lempeän silmän hetkeksi kääntyvän minuun, ja minä tunsin, että vanhojen, pahojen aavistusteni ja muistojeni tunnustus oli niin selvästi kirjoitettu kasvoihini, että ne täytyi huomata. Raivoamisesta ei ollut mitään hyötyä. Minä en voinut peräyttää niitä. Sanoin, mitä sanoin, en voinut epäyttää niitä.
Mutta kummin tahansa, joko peruutat Falkbyn huutokaupan, taikka minä paljastan kuningattarelle kaiken kaksinaisuutesi. Hän on uskova minua, sillä hän tietää ja Jumala tietää mitä se tunnustus minulle maksaa. Nyt olen sanonut sinulle kaikki, nyt saat katsoa minutkin viholliseksesi, ellet tahdo pitää minua uskollisimpana ystävänäsi. Valitse!
Nyt minä läksin täysin tyytyväisenä, sillä olihan minulla mainio tilaisuus tehdä tuo suora tunnustus, joka mieltä painoi. Tulin saamaan varmuutta, tietämään josko elämäni on oleva ikuista kevättä tahi ikuista syksyä. En kuitenkaan hetkeäkään epäillyt sen olevan muuta kuin kevättä.
En voinut muuta kuin surra sitä ett'ei tuo tunnustus auttanut, jota minä olin pitänyt teidän parhaimpana puollustuskeinona ja jota olin tullut teille neuvomaan St. Lazare-linnaan.
TIMON. Kursaus, hyvät herrat, Keksittiin siksi, että siitä kiillon Sais himmit teot, ontot tervehdykset Ja hyvät työt, jotk' aikeeseen jo ehtyy; Mut tosi ystävyys ei moista kaipaa. No, istukashan; suodummat te ootte Mun rikkaudelleni kuin rikkaus mulle. 1 YLIMYS. Siit', arvo herra, yksi tunnustus, APEMANTUS. Haa! Tunnustus, ja sitten hirteen, niinkö? TIMON. Ah, Apemantus! Ole tervetullut!
Särkyneestä sydämestä purkausi Jumalan eteen äänekäs tunnustus, että noihin viiteen kyrsään hän oli ottanut jauhot pitäjän jauhotynnyristä, kun itsellä oli niin vähän... Hän oli aikonut maksaa heti kun saadaan jauhoja... Mutta nyt hän pelkäsi, ettei niitä enää koskaan saadakaan hänen eläessään, sillä hän tunsi itsensä niin kummallisesti väsyneeksi, sydänalaa ja päätä viilteli ikään kuin kuoleman kuristava koura.
Maria pisti kätensä hänen käsivartensa alle sanoen Klaus herralle: «Teidän kukkanne olivat kauniit, mutta ruma oli niiden sydän«, lähti hän nuorison luo kentälle. Parooni Klaus vaaleni nyt vuorostaan. Mutta Johanneksen poskille olivat ruusut nousseet, ja hänen silmistänsä loisti ilo. Tunnustus. R vesi on kirkas ja tyyni. Vähäistäkään lainetta ei näy.