United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Illan tullessa nousi naittajan ja ylkämiehen välillä puhe myötäjäisistä ja huomen-lahjoista. Kurjen ukosta se ensimältään kovin outoa oli, että Harald ensiksi aikoi viedä tyttären ilman hinnatta ja vielä päälliseksi vaati tavaroita morsiamen myötä.
Ukosta oli ikävää ja suorastansa hänen kunniallensa käypää, että hänen opettajansa asui tuollaisessa pesässä. Jo heti onnettoman tapahtuman jälkeen oli hän rientänyt Mérautin luo tarjoamaan apuansa ja ehdottanut, että Méraut antaisi hänelle jälleen »aatteita asioista ja esineistä», kuten ennenkin. »Rakas setä», sanoi Méraut alakuloisesti, »minulla ei ala enää olla aatteita.»
Jean Daas kauan esteli, ukosta näytti epä-rehelliseltä pakoittaa eläintä semmoiseen vaivaan, johon häntä ei luonto ollut määrännyt. Patrasia oli vaikea estellä; nähtyänsä ettei häntä valjastettukaan, alkoi hän vetää kärryjä hampaillansa. Viimein ukko myöntyi liikutettuna pelastetun eläimen itsepäisyydeltä ja kiitollisuudelta. Hän rakensi kärryn niin, että koiran oli sitä helppo vetää.
Ja kaiken ulkonaisen hädän rinnalla alkoi nyt, ensin hiljaa, sitte yhä kovemmin ja kovemmin, eräs ääni sydämen pohjasta huutaa ääni, joka päivä päivältä lujeni, ja oli ukosta kuni tuomion pasuuna, joka huusi hänen korvaansa: se on sinun syntiesi ja ylitsekäymisiesi palkka!
Poika paljoki pakisi, Leikkasi kepin lehosta, Otti kintahat ukolta, Päästä lakkia kyseli. Se kaikki hyvä ukosta. Itse lausui lapsellensa, Pojallensa noin puheli: "Jo tuon näen kyselemättäi, Jo on yön yhen levännyt Viisahampi vieressäsi." Hiihtäjä surma. Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Mutta mummo istuutui totisen näköisenä minun viereeni saunan penkille ja sanoi ankaralla äänellä: »Upota hetteeseen se kirja, koska siinä tuommoisia sanoo, upota heti kohta!» »Minkä tähden?» kysyin minä ja painoin kirjan kainalooni. »Emäntä antoi.» »Vaikka kohta ... mutta siinä puhuu Ukosta, ja jos sen saa kirkkoherra tietää, niin pistetään sinut jalkapuuhun tai pannaan mustaanpenkkiin istumaan.» »Minkä tähden?» kysyin minä taas, kun en ymmärtänyt. »Sen tähden, että se on semmoinen epäjumala se Ukko, ja joka siitä puhuu ja sitä rukoilee, se pannaan jalkapuuhun istumaan ja menettää kunniansa.
Kiitoksia käskemästänne, sanoi isäntä, kyllähän tuota vähän joudan istumaankin. Mutta se on hiidessä valhe se, että minä mikään hyväsydäminen olisin. Hyvä sydän on ani kaukana tästä ukosta ja te olitte, Mari, ensimmäinen ihminen maailmassa, joka minua hyväsydämiseksi on sanonut.
Se tuntui ukosta raskaalta, sillä hän tiesi, mikä arvo oli noilla kauniilla seteleillä, jotka siirtyivät kassasta pojan pussiin, pojan, joka hyvin vähän tiesi näistä asioista, ja joka tähän asti oli ansainnut niistä tuskin yhtään ainoata omalla työllään.
Hänelle oli kyllä annettu huone, jossa Laagjen kanssa saisi levätä, mutta eipä kauan kestänyt, ennenkuin ukosta tuntui liian kuumalta ja ahtaalta olo lukittujen ovien sisäpuolella. Hän hiipi siis hiljaa ulos ja kävi makaamaan pihalle paksussa poronnahka-turkissaan, johon hän vetäytyi huppuun, ikäänkuin etana kuoreensa.
Hän istuu keskellä ryhmää, ylpeästi laulaen "salaisesta laumastaan" s.o. kätketyistä hopeataalareistaan, "haara-sarvistaan", s.o. lukuisasta poro laumastaan, jonka sarvet muodostavat ikäänkuin metsän, "Vihuristaan," tuosta nopeasta juoksijastaan, "pitkähäntäisestä", eli sudesta, jonka hän surmasi, "korpien ukosta", karhusta, jonka hän oli kaatanut, kaikkityyni runollisia vertailuja.