United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Toinen vastus oli ollut ruoasta; sairaalle oli ymmärtämättömässä hyväntahtoisuudessa syötetty runsaasti paksua, tuhkassa vaan puoleksi kypsynyttä leipää voin kanssa ja annettu piimämaitoa särpimeksi päälle. Sen sai lääkäri nyt toki estetyksi, mutta ainoasti sillä tavalla että hänen täytyi itse ruveta sairaansa kokiksi.

Se vasta on somaa, että minä saan jäädä tänne viilin syöntiin, sanoi ruustinna mielissään hymyillen ja rupesi voileipänsä särpimeksi puulusikallaan lohkomaan paksua viiliä.

Sitten kuiskaten viserti Kuulumiset Kullervosta. Tuon valehtelitkin, konna. Puserran sinusta hengen. TUIRO. Säästä, säästä! KITKA. Puolustaite! KOTRO. Minkä tuuli voi kivelle? Päästää Tuiron. MUTRU. Pois meistä kateinen kiista! Tuolta Illi tuo evästä. Hän voi suoria välinne. Tässä ruoka raatajille. Nälkä leivän särpimeksi! KOTRO. Illi, nyt sanokin itse! Tuiro kerskasi sinua Ystäväksensä. Oletko?

Eihän tuo maata alemma viene." "Vaan jos se kovin vähä hyödyttää, kun ei saa omistaan." "Mitenhän olisi. Kalvi se kuuluu härkänsä myöneen ja ostaneen sitten niillä rahoilla... Jokohan mekin tuo lehmä myötäisiin... Mitä arvelet, eukko, siitä?" "Ei lehmää. Liika hienoa on viina leivän särpimeksi." "No täytyy se kumminkin kauppaan panna, kun 25 kannun 'puu' maksaa lopulle sata markkaa."

Kun kalastamalla eletään, niin eiköhän tämä särpimeksi riitä? Setä oli hyvin tyytyväinen Villen ruokalistaan, mutta minä en voinut olla kysymättä, mitä hän kaalikorvolla tarkoitti. Kaali se on kesällä hyvää, kun sitä osaa hyvin hoitaa. Ville oli suuri kaalin ystävä ja osasi mieliruokaansa niin hoitaa, että se oli hyvää läpi vuoden.

Mutta kas tässä, jatkoi hän, on yksi, joka ehkä paremmin kuin minä voi houkutella teitä perhe-elämän helmaan. Samassa hän osoitti muutamia pieniä kiinalaisia, jotka naurettavan juhlallisesti samosivat kruununprinssin saattamina salin läpi matkalla sivuhuoneeseen saamaan muutamia kunnon voileipiä paljojen makeisten särpimeksi. Kuningas viittasi yhden pojan luoksensa.

Kah, syö pois eläkä kursaile.» »Ole vaiti. Kuka tuota syö?» »Eikö kelpaa rengille rokka? Niinhän ne herrat tuumivat, kun meille kahdeksankymmentä penniä antoivat päiväpalkaksi, että kunhan saavat leipää, syökööt kivenmuraa särpimeksi.» »Pitäkää sitten hyvänänne, te, jotka sitä hakkaattekin», sanoi Holpainen ja läksi takaisin omalle työlleen. »Kyllä, kyllä!

Jos tietäis laulaja, kuin lapsiaan Se tyttö, emännäksi tultuaan, Tuon leppärukin ääress' opetti Ja kuinka heitä neuvoi, nuhteli Ja usein yötkin istui, kehräsi, Jos tietäis sen! Ja kuinka vaimo, miehen kuoltua, Jäi lasten hoivaks', itse turvatta, Vaan luotti Luojahan ja rukkiseen Ja mökki-huonoss' asui lapsineen, Joi leivän särpimeksi kyyneleen, Jos tietäis sen!

Ajatellessani mitkä vaarat uhkaavat heikkoa vatsaa tässä suhteessa, ei minua ollenkaan ihmetytä, että kunnianarvoisan ystäväni, tohtori Musseyn, oli tapana lopettaa keskustelunsa sairaitten kanssa seuraavalla lauseella: "ja muistakaa: Ei rasvaa leipänne särpimeksi". Amerikka tietääkseni valmistaa ja levittää kauppaan enemmän huonoa voita kuin koko muu maailma yhteensä.

Vaka vanha Väinämöinen silloin tuon sanoiksi virkki: "Hyvä tääll' on ollakseni, armas aikaellakseni: maksat leiväksi pätevi, marut maksan särpimeksi, keuhkot käypi keitokseksi, rasvat ruoiksi hyviksi.