United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hanget soi, hanget soi, kevät saapuvi tuoksuvin tuulin. Rintani lyö, rintani käy, min jäässä jo olevan luulin. Mä heräsin aamulla aikaiseen, soi sirkutus kumma mun korvissain kuin pääskyjen karkelo päällä veen ja ma nousin ja katsoin ja hain. Mut yö oli yllä ja yö oli alla ja yö minun mökkini ikkunalla ja kukkulan kuuset ne huokas vaan yli synkeän, syksyisen maan.
Ja kun Henrik katsoi sinne ylös, sinne liikkumattomien höyhenpilvien etäisyyksiin, rauhaisiin avaruuksiin, niin syntyi hänessä ajatus: ei siellä ole mitään muuttunut, ei ole mitään rikottu, ei mitään hävitetty, ei mitään muistoja herjattu, kaikki on entisellään, kaikki tallessa, tallessa isä, tallessa keinutuoli mattoinensa, tallessa kuhmuihin mennyt ja pohjasta ruostunut vanha rautainen kylpyamme, tallessa kesä ja pääskyjen liverrykset ja suuri onnellinen, loppumaton kotielämä.
Hän laskeutui oksalta oksalle, kurkotteli ja katsasteli, piiloutuen aina puun rungon taa, kun kuuli pääskyjen tulevan. Eräässä nurkassa oli nurkkahirren pää jäänyt muita vähän pitemmälle, hän pudottautui siihen, ja siinä oli pesä nokan saavutettavissa. Pöytä oli katettu, ei muuta kuin ojentaa ja ottaa. Pesä oli täynnä parhaan makuisia poikasia.
Anna jo pääskyjen rauhassa lentää! Tuostapa emollesi surusanat entää, poikani synkeä, syyllinen. Lahti on tyyni ja rauhainen. Ihmiset pahaks sinut parjaavat mulle paha lienet muille, mut hyvä olet mulle, poikani lempeä, puhtoinen. Lahti on tyyni ja rauhainen. Ulkona ulapalla myrskyt ne pauhaa, täällä on lämmintä, täällä on lauhaa. Lahti on tyyni ja selkeä vaan. Laske jo lahtesi valkamaan!
Eevan vanhimmat lapset saivat myös olla pallonheitossa, mutta pienemmät leikitsivät sannassa ja katselivat, miten koreat pallot kilpailivat pääskyjen kanssa ilmassa. Pian oli ilta kulunut, ja vieraat sanoivat jäähyväiset. Majuri ja hänen rouvansa läksivät hevosella pois, mutta Hemmin ja Hannan oli jalkaisin meneminen. Hemmi haki sisartansa, mutta rovasti sanoi hänen jo menneen Maarian kanssa.
Eipä kulta tullutkana, Armahaiseni ajanut; Tuli kuhjus kutsumatta, Vaivainen varottamatta, Osasi oluen juoa, Syöä juhlasyönnökseni Tainnut en olla antamatta, Enkä kielteä kehannut. Mitä laihan laulannasta, Lauloin ennen lassa ollen, Paljo mieletön pakisin, Ilman lintujen iloksi, Pääskyjen huvitteheksi; En nyt laula, enkä taia, En paljo pakaja'kana.