United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja niin on hän astunut siihen pyhäkköön, jossa kansat rakkautensa ja ihailunsa jalustalle asettavat kaikki ne, joita he nimittävät hyväntekijöikseen ja suuriksi miehikseen. Toiset tulevat sinne pikemmin, toiset hitaammin; välistä kuluu vuosisatoja, ennenkuin kansat ymmärtävät suurten miestensä arvon ja kantavat heidän luunsa kunnioituksensa kirkkoon unhotuksen etäisiltä hautausmailta.
Jos ken oli tietämätön, että oli kielletty menemästä sisemmäksi temppeliin, niin tarvitsi hänen vain luoda silmäys kansan ja pakanain esikartanoiden väliseen muuriin pystytettyihin pylväisiin, joihin oli kreikaksi ja latinaksi kirjoitettu: "Kukaan muukalainen ei saa astua pyhäkköön." "Kuninkaalliseen pylväskäytävään" heitti aurinko säteensä valkealle marmorille pylvästen välistä.
Esipiha oli tyhjä ja esteittä hän saapui pyhäkköön. »Ei täällä ole ketään», lihava orja virkkoi. »Ketä etsit tai ketä tahdot puhutella? Tiedäthän, etteivät papit asu temppelissä.» Orja huusi ei vastausta. »Näetkö ketään?» »En.» »Erehdyt, kuulen huokauksen. Katso tarkemmin.»
Esikartanossa pesivät kaikki itsensä suuressa lähteessä, jonka jälkeen he menivät itse pyhäkköön ja yhdistyivät siellä iltarukoukseen, joka kesti noin kaksikymmentä minuuttia. Iloisina ja laskein keskenänsä leikkiä palasivat he sieltä suurissa joukoissa illalliselle, joka odotti heitä kodissa.
Navetan ovi oli nyt minulle avoin. Sain vapaasti astua pyhäkköön. Se oli suuri, valoisa navetta; ikkunat olivat laajat ja oikein uutimilla varustetut. Vaikka oli paras kesäaika, niin lehmiä pidettiin sisällä. Siinä syödä nyhtivät viherrehua tai märehtivät, turvepehkuilla maaten. Ilma oli navetassa tavattoman puhdas ja raitis. Todellinen lehmien palatsi!
Tätä tulevaa kotia varten hän valmisti ne vaatteet, joita hän joka ilta hiipi katsomaan, onnellisena ja hartaana, niinkuin pyhäkköön. Toinen unelma kohosi korkealle yli ajan ja paikan. Se oli toivo, että hän kerran ikuisessa autuudessa Jumalan luona saisi tyydytystä rakkaudenkaipuulleen, ja tie tämän unelman toteutumiseen kulki haaveellisen uskonelämän kautta.
Tässä tapauksessa tuli tämä seikka olemaan vielä ikävämpi vanhan kuvernöörin kärtyisen kateuden tähden, joka, kun korkeampi arvo ja tuomio-oikeus tuli vähänkin kysymykseen, syttyi tuleen, ja niinikään niiden maankulkijain ja irtolaisten tähden, jotka vähitellen olivat linnaan pesiytyneet, juurikuin pyhäkköön, ja kaupunkilaisten vahingoksi asettivat koko tienoosen varsinaisen varkaus- ja rosvous-järjestön.
Saladin'in haudasta oli oiva "paroonimme" erittäin ylpeä; hän morkkasi niitä raakoja matkustajia, jotka eivät lainkaan kiinnittäneet huomiotansa tähän historialliseen pyhäkköön.
Hengellään puolisoni kruunun maksoi; Nakeltiin poikiani sinne, tänne; Ilon tai itkun voitto toi tai tappio. Ja valtaan päästyään ja kansais-riidan Näin juurittuaan, voittajat nyt alkoi Sodittaa toistaan, veli veljeänsä, Veri vertaan, itse itseään; Oi, hullu Typerä vimma, sappes heitä, tai mun Suo kuolla näkemästä uutta surmaa! ELISABETH. Pois, poikani, pyhäkköön paetkaamme. Hyvästi, rouva!
HASTINGS. Jumala tiesi, mut en minä, syytä, Miks ovat äitinne ja veljennekin Pyhäkköön paennehet; hellä prinssi Ois mielellään mua tänne seurannut, Mut äiti häntä esti kaikin voimin. BUCKINGHAM. Hyi, mikä mieletön ja tyhmä teko! Kehoittaa voisitteko, kardinaali, Kuningatarta lähettämään oiti Veljensä, prinssin, luoksi Yorkin herttuan?