United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
BRUTUS. Taas yleist' ihastusta! Nuo riemuhuudot tarkoittavat, luulen, Uutt' arvon kertymistä Caesarille. CASSIUS. Tän ahtaan mailman ylitse hän astuu Kuin jätti, ja me kääpiöt me käymme Kolossin jalkain väliss' urkkien Ja tirkistellen inhaa hautapaikkaa. On ihmisellä onnens' ohjat joskus. Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme On itsessämme eikä tähdissämme. Brutus ja Caesar!
Samoin oli myös herttuakin koko päivän ollut väkinäisessä mielentilassa, koska hänen nyt täytyi hillitä tulista luonnettansa, jonka kaikille liikutuksille hän tavallisesti muulloin antoi vapaat ohjat. Herttua oli tuskin päässyt omaan kamariinsa, otettuansa juhlallisesti jäähyväiset kuninkaalta, kun hillitty vimma puhkesikin ilmituleen.
Kuin pursi, joka taapäin tyrkätähän rannasta ensin, niin hän lähti; sitten kun tunsi vapaa olevansa, käänsi hän hännän sinne, miss' ol' ennen rinta, ja käytti sitä lailla ankeriaan käpälin kaksin ilman halki soutain. En luule, että pelko suuremp' oli, Phaëton koska päivän ohjat jätti, min vuoksi vieläi taivaankansi palaa;
Sill'aikaa, kun tämä tapahtui kuninkaankartanossa, oli nuori Kustaa-kreivi lähtenyt kuninkaan tallirenkien kanssa juottamaan hevosia joelle, joka jo oli luonut jääpeitteensä. Tallirengit olivat kurillaan antaneet hänelle nuoren varsan, jota ei vielä oltu opetettu ratsastettavaksi, toivoen hänen pian lentävän selästä. Mutta eipä Kustaa ollutkaan sellainen poika, joka päästi ohjat käsistään.
Mutta astui viimein emäntä ulos uudessa, kohisevassa hameessa, hohtavissa liinoissa ja itkusta pussistuneilla kasvoilla; hän lähestyi rattaita, kiipesi totisena ylös ja istui huoaten istuinlaudalle. Ja hänen rinnallensa oikealle istui, ohjat kourissa, Timo, punoittavana, kuin syksykesäinen täysikuu, punoittavana, myhäilevänä ja onnellisna, täynnä terveyttä, verta ja voimaa.
Kodin ohjat on vaimon, on emännän aimon, ja lasten äidin; hän on holhooja perheen ja estäjä erheen. Hän tyttöjä neuvoo ja poikia ohjaa; hän liikkuu ja häärää ja askaret määrää, tuo voittoakin käsin järjestävin.
Heittoon vastasi Sarpedon salamoitsevin keihäin; mieheen eip' ase sattunut, vaan hepo, Pedasos, olkaan oikeahan sen sai; elon henkäsi pois hepo ähkyin, sortui rinkaisten somerolle, ja poiss' oli henki. Heittihe kumpikin puolelleen hevot muut, ies ryskyi, ohjat sotkeutui, sivuorhi kun laahasi maassa.
»Kyllä minä nyt menen; saanhan olla tädin apuna, ja ehkäpä pääsen kuulemaan, kun Iiriä tutkitaan.» »Niin, mennään vain kaikin, sitte saan vähän sinunkin kortteeriasi asetella. Nappularattaille kyllä mahdumme mukavasti; vähemmän heiluvat, kun sinä ja Iiri takaistuimella istutte.» »Mutta minun on vaikea sieltä ajaa», virkkoi Pekko. »Itse minä ohjat pidän», sanoi matami.
Semmoisia tunteita, mitkä eivät ensinkään olleet iloisia, herätti rouva Kornman kaikissa, ja ne, jotka hänen tunsivat, taisivat vakuuttaa, etteivät nämä tunteet pettäneet. Rytilässä piti hän talon ohjat kovilla kourilla, ei vaan nyt, kun patroni oli poissa, vaan myöskin kun patroni oli kotosella. Ja kun ei patroni uskaltanut ruveta kovaa panemaan kovaa vastaan, mitenkä sitten muut?
Sun vastahas, ku kaikki vallitset, Ku lehdellä, jon tuuli irroittaa, Voit mahtis näyttää, tahtos aikaan panna, Sun vastahas ma nousin uhmaamaan, Ja onnen ohjat johtavani luulin. Mun murtanunna oot!