United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !
Wanhempani asuiwat eräässä kaupungissa, jonka nimeä en huoli mainita. He oliwat kristillisiä ihmisiä ja kokiwat kaswattaa lapsiansa Jumalan pelossa ja ihmisten häwyssä. Minä olin lapsista kuudes. Jo aikaisin hawaitsiwat wanhempani minussa erinomaista opinhalua ja samaa näkiwät muutkin ymmärtäwäiset ihmiset.
Kun he oliwat toipuneet wähän suurimmasta hämmästyksestänsä, katsoiwat he pelolla ympärilleen ja mitä näkiwät he nyt erään leimauksen walossa? Enemmän kuin puolet jälellä olewasta rikkaudesta oli häwinnyt, enemmän kuin puolet huoneista häwinnyt ja niitä ei näkynyt, ei kuulunut missään. Waimoille tuli nyt niin kowa pelko, ett'eiwät he pysyneet seisaallaankaan muutoin kuin jostain kiinni pitämällä.
Katsopas mikä jumalallinen olento!" Ernest hypähti ikkunaan ja katsahti ulos. Toisella puolella kadun, pienessä matalassa talossa, missä Ernest asui, molemmat ystäwykset näkiwät ikkunassa nuoren naisen, joka ompeli ja katsoi wälistä toiselle puolelle pöydän ja hymyili. "Luisa, Luisa", huudahti Ernest ja miltei tahtonut juosta ikkunasta ulos. "Ruhtinatar Marandan ottotytär Luisa, minun Luisani."
Mutta ne, jotka eiwät saaneet eiwätkä ymmärtäneet pitää lukua tekijästä, lukiwat sitä wesissäsilmin, sillä he näkiwät siinä oman kuwansa oman sydämensä ja teokselle rupesi kaikkialla tulemaan suosiota osaksi. Näin kului taas joku aika. Taaskin julistiwat sanomalehdet kunniapalkinnon kirjailijoiden haettawaksi.
Nöyränä kuin lammas, kuunteli hän nyt anoppinsa ja waimonsa haukkumisia, jotka ärtyiwät kuin hurttakoirat wielä raiwommiksi, kun näkiwät, ett'ei Asari heitä nyt wastusta eikä tuki heidän kitaansa nyrkin kowuudella. Ja niin sanarikkaita kuin he oliwatkin tuossa ilkityössään, eiwät he löytäneet kylliksi ilkeitä ja häwyttömiä sanoja parjatakseen Asaria? Ihme kumma!
He näyttiwät ensinnä hywin hämmästywän, kun näkiwät lumisen oudon miehen tämmöisellä ilmalla tunkeutuwan heidän huoneeseensa. Mutta kun minä muutamalla sanalla selitin omani ja hewosen nykyisen tilan, pyytäen samassa heidän apuansa, muuttui heidän hämmästyksensä ihmettelemiseksi.
Jokainen kanslian herroja kääntyi uteliaasti katsomaan tuota raiwoisaksi sanottua nuorta wankia. Mutta kukaan ei ollut odottanut nähdä mitä näkiwät. Tuota ihanaa nuorukaista, jonka silmistä loisti teräwä äly ja awonainen katsanto, ei tahtonut kukaan uskoa pahantekijäksi. Paronin silmät kohtasiwat myös wangin silmiä. Hän tuskin woi peittää wapsausta, minkä tämä katsaus waikutti.
Hän näki waan ruumiin palaisia raunion wälissä. Hän kurkisti niitä katsomaan, waan silloin sama nais=olento jo seisoi raunion huipulla, terweenä kuin ennenkin, tuo pian yliluontoinen hymy huulilla. "Herra armahda meitä!" huusiwat kaikki, jotka tämän näkiwät, tehden ristinmerkin rintaansa.
Sekä wieras että Heikki näyttiwät hämmästywän, kun tarkemmin näkiwät toisensa. "Te olette sama mies, joka minua yrititte ryöwäämään tuolla maantiellä syksyllä", sanoi Heikki, käwellen miehen luo ja laskien kätensä hänen olkapäälleen. "En minä ... johan nyt isäntä joutawia..." sanoi mies hätäillen.
Wanhemmat eiwät kowin lujalle ottaneetkaan tuota asiaa, kun he näkiwät sen niin sywästi koskewan; he luuliwat sen osaksi tulewan siitä, että heidän puheensa oli hänessä waikuttanut wakaata parannuksen aikomusta.