United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuinka vähän Garborgin ajatussuunta jo siihenkin aikaan oli Norjassa vallitsevain luokkien suosiossa, näkyy siitä, että hänen täytyi lahjoittaa tämän ensimmäisen suuremman teoksensa eräälle tuntemattomalle kirjapainon-omistajalle Bergenissä, kun Kristianiassa ei yksikään kustantaja tahtonut ottaa sitä vastaan.

Rohkeasti vastasi kornetti: "juuri tänään, isäni!" ja otti samalla taskukirjansa, aukaisi sen sekä veti sieltä ulos erään vähäisen kuivan kasvin, sanoen: "tässä pohjolan pienessä kasvissa, joka löytyy, paitsi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ainoastaan Sveitsissä ja eräällä vuorella Ameriikassa, on varsin erinomaisen hyvä haju, etenkin yön aikana.

Kuule, laske pois papinkaapu; arkkipiispa irroittaa sinut kirkkolupauksestasi; kuninkaan pojan tulee kalpaa kantaa, käydä seisahtumatta edelleen valtaan ja kunniaan. PIETARI. Teidän seurassanne, korkea isäni! Yhdessä me käymme! Niin, yhdessä, me kaksi vaan! Rakastaa, uhrata kaikki ja tulla unohdetuksi, se oli minun tarinani. SKULE KUNINGAS. Suuri kuninkaan tyo on nyt Norjassa tehtävä!

Hän oli tapansa mukaan ollut kävelemässä Eilert Olsenin kanssa. Kotimatkalla hän tuli ajatelleeksi, miten paljo hän tälläkin kerralla oli saanut, eikä hän silloin voinut olla muistamatta niitä, jotka kaukana kotona Norjassa varmaan kaipasivat tällaista puolisoa ja isää. Ja hän sanoi sen. He ovat vaimoni kodissa. Heillä on hyvä ja hauska olla. Eivät he ikävöi.

Kerran saapui kuninkaan luo mies, nimeltä Ottar, jonka koto oli pohjoisessa Norjassa Jäämeren rannalla. Hän oli kotimaassaan rikas mies, koska hänellä oli 600 poroa ja hän kantoi lappalaisilta veroa: turkiksia, linnununtuvia ja valaskalan luuta.

Edellä mainitusta voidaan helposti nähdä, että viljelysmaata Norjassa ei paljoa ole, ja melkein hämmästyy kuullessaan, että koko Norjassa ei ole 50 m.t. neliöpeninkulmaa enempää viljelysmaata. Tämän tähden Norjaan täytyykin tuoda hyvinäkin vuosina paljon viljaa.

Kuningas Harald Kaunotukka, joka silloin oleskeli siinä maakunnassa, vihastui hyvin, kun kuuli siitä puhuttavan, sillä hän oli ankarasti kieltänyt kaiken ryöstelemisen kotimaassa. Sentähden kuningas keräjillä julisti riistävänsä Rolfilta Norjassa kaiken lain suojeluksen. Rolf silloin purjehti meren yli Ranskan pohjoisrannalle, hävitteli sitä kauan ja kokosi paljon saalista.

Mutta kun metsien ja viljavainioiden omistusoikeutta ruvettiin tutkimaan, syntyi siellä samoin kuin Ruotsissakin maakysymys, jonka ratkaisu sai aikaan usean perheen aineellisen häviön. Tätä sekavaa vyyhteä koki Gottlund selvittää käydessään Norjassa v. 1821.

Saat itse kuulla: »Viihdymme erinomaisesti täällä vapaassa» jaha tuo alku ei kuulu asiaan. Lue kaikki »Viihdymme erinomaisesti täällä vapaassa ja vilposessa Norjassa, niinkin hyvin, että jos minulle nyt sanottaisiin: saat tulla takasin, minä jäisin kahden vaiheille. Ei niin, että olisin jo unohtanut armaan synnyinmaani, vaan niin, että personallista kotia ei minulla siellä enää löydy.

Ymmärtää miten avartavasti ja henkisesti vapauttavasti kaikki nämä monikirjavat kuvat vaikuttivat hänen vastaanottavaan runolliseen mieleensä. Siksi väittikin norjalainen kriitikko Carl Nørup kerran, ettei heillä Norjassa ollut toista kaunokirjailijaa, jolla olisi ollut niin monipuolisia tietoja, niin laajaa yleissivistystä ja korkeata kulttuuritasoa kuin Alvilde Prydzillä.