United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eräänä iltana klubissa kysyi satamavouti ivallisesti: "Onko vanha Aatami lähtenyt Bergeniin?" "On hän läksi viime viikolla", vastasi Worse. "Asioita tietysti. E. F. Garman'illa on paljon asioita Bergenissä." "Lainata rahoja kenties pop pop." "Kuulkaa nyt satamavouti! nyt olen jo saanut tarpeekseni tuosta", huusi Jaakko Worse.
Niin, kuningas, minä olin pelkuri; luotu päälliköksi ja pelkuri! Minuun sattui kuin ukonnuoli; siitä hetkestä vihasin joka miestä; minä rukoilin salaa kirkoissa, itkin ja makasin polvillani alttarien edessä, minä annoin suuria lahjoja, tein pyhiä lupauksia; minä yritin ja koetin yhä uusissa tappeluissa, Saltöönsalmella, Jonskentillä sinä kesänä kun Baglit majailivat Bergenissä, aina turhaan.
SIGURD. Sa kunniassa ole vertaisensa, Vioissa ällös! Näiden kiviseinäin, Tuon Augustinon ylpeyden merkkein Sisällä ällös enää haaveksiko. Hän toisia nyt Bergenissä tekee Sua vastaan Erling Kalton hyväksi. HAKON.
Silloin ajattelin itsekseni: "Pentele, entä jos räätäli Jönssi Andersen Bergenissä, joka on ommellut vaatteeni, tietäisi että hänen työnsä muiden kalliitten harvinaisuuksien rinnalla säilytetään maanalaisen ruhtinaan taidemuseumissa!" Hän siitä kyllä niin pöyhistyisi että hän halveksivasti kohtelisi kotokaupunkinsa sekä pormestaria että raatia.
Ibsenin olo Bergenissä on luettava hänen runolliseksi oppimisajaksensa; tähän aikaan kuuluvat näytelmät osoittavat kyllä muutamissa kohden edistystä, vaan ovat toiselta puolen taas paljoa heikommat kuin seuraavat. Jo sitä ennen hän oli muuttanut takaisin Kristianiaan, tullaksensa siellä "Norjalaisen teaatterin" johtajaksi.
Bergenissä hän sen jälkeen teki ahkerasti työtä: joka vuosi hän näytteli omatekoisen näytelmän: 1853 tilapää-näytelmä "Juhannusilta" (Sankthansnatten), 1854 pieni yksinäytöksinen näytelmä "Sankarin hautakumpu" (Ksempehöjen), joka jo varhemmin oli ollut Kristianiassa näytelty, 1855 "Inger
Jaampa oli tuntenut Lailan ja odottamattomassa ja ylenmääräisessä ilossaan ei ukko tiennyt muuta kuin lukea tuon ainoan rukouksen, jonka hän osasi. "Kiitos Jumalan, vihdoinkin olen sinut löytänyt, Lailasjam!" huudahti Jaampa. "En vieläkään oikein voi uskoa, että sinä, Jaampa, todella olet täällä Bergenissä, minun luonani ja minun asunnossani!"
Hän olikin nyt aivan toinen ihminen kuin se, joka oli tullut laivaan Bergenissä punakukkaisine tukevasti raudoitettuine talonpoikaisarkkuineen. Se keveämatruusi, joka nyt istut siinä, tuumaili ja ratsasti puomilla, oli vielä hiukan hoikka ja laiha, vaan tavattoman rohkeannäköinen, muutamista voi ehkä tuntuakin, että hän voimakkaasti kehittyneen nenänsä tähden näytti koko äykäriltä!
Hän tutki kuitenkin ahkeruudella ja menestyksellä jumaluusoppia ja uusia kieliä ja saattoi jo v. 1704 korkeimmalla arvosanalla suorittaa papillisen virkatutkinnon. Mutta rahat olivat lopussa; hänen täytyi ottaa kotiopettajantoimen vastaan lehtori Smediltä Bergenissä. Tämä oli paljon kulkenut mies, jonka päiväkirjan tapaan tehtyjä matkakertomuksia Holberg suurimmalla mielihalulla tutkieli.
Nämä sanat saivat ikäänkuin siteen silmiltäni poistumaan, ja minä tunsin vanhan ystäväni Abelinin jonka perheessä minä Bergenissä niin usein olin ollut.