United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
TIMON. Samaten minä. Tulta, lisää tulta! 1 YLIMYS. Oleva onni, kunnia ja rikkaus Ain' olkoon osananne, jalo Timon! TIMON. Hyväksi ystäville. APEMANTUS. Sitä hommaa! Pään nyökkäystä ja hännän hieputusta! Nuo koipitemput tokko kulungeitaan Ne kannattavat? Ystävyys on rapaa; Ei pitäis vilpill' olla jalka vapaa. Nuo kunnon narrit maire kieli pettää.
Mitä on ... sellainen ... vihkiä? Narrit antavat itsensä vihkiä. Taikauskoa... Pakanallisuutta. Minä vakuutan sinulle, että ... sinä olet minun vaimo ilman haranki ja harabukti. Kun minä rakastan sinut, niin ... mitä muuta harabuktia? Tämä oli Nelmasta kyllä lohduttavaa. Mutta sittenkin hän epäili... Hän tahtoi jonkinlaisen todisteen ... halusi sitä itsekseen, mutta ei pyytänyt. Todisteen mistä?
Joskus hän ajatteli harmissaan, miten ikävää se oli että kaikellaiset herrat ja narrit saivat poikaan niin vaikuttaa, aivan kuin emäntään entisaikaan... Eikä siitä tule talonpitäjää, Martista, totesi isä tällaisessa tapauksessa itselleen ja sanoi muillekin kun sattui. Silloin hiipi aina kintereillä pääajatus että hän kuitenkin kenties myy talon.
Tuossa kourani ja sen päälle ollaan drastukamraattia taas, niinkuin sanotaan Nummisuutarissa. JANNE. Annat siis meille anteeksi ? ANNA. Narrit! Etkö juuri itse sanonut, että olen äitinne. Minkätähden luulette että olen tullut tänne kaupunkiin, hä? Niin, arvaahan sen, kuinka teillä olisi ollut aikaakaan tuommoista ajatella.
Narrit eivät ole kumminkaan osanneet matkia tarkalleen pastori-vainajan käsi-alaa, eivätkä tehdä asianomaisten puumerkkejä semmoisia kuin ne omista käsistä lähteneinä olisivat", sanoivat puoli toivossa vävyt ja tyttäret. "Mitenkähän lienee? katsotaanpa", sanoi nimismies.
Nauru katosi hänen huuliltaan, hänen silmänsä iskivät tulta, ja kuin riivattu hyppäsi hän veneestä maalle. "Te h tin narrit! Te muukalais-naasikat, te s n juottovasikat! Kehtaatte tämmöistä petoskauppaa tehdä! Mihin ovat pullon kätkeneet? Kielilakeni on kuiva, että halkeaa!
"Niillä nuori kansa saa huvitteleutua ja juhlia. Ne ne ovat oikeita kansanjuhlia, joissa kansa mielellään käykin." "Narrit menevät vaikka mihin pahuutta oppimaan", intti yhä akkunan poskessa istuja. "Mutta kyllä moisissa juhlissa on monelta mennyt elämän onni ja variksen jalka on tullut monen papinkirjaan painetuksi semmoisissa huvissa.
»Ja sopimattomia miehiä olet valinnut pilkkasi esineiksi», sanoi toinen vielä tylymmällä äänellä. »Tours'in kaupungin pormestari ei ole tottunut siihen, että ulkomaalaiset kuljeksivat narrit puhuttelevat häntä tällä tavalla.»
Antakaa minun olla, pois minun silmistäni, herrat ja narrit!... Minä olen mennyttä kalua ... mennyttä kalua ... mutta minä kostan, minä kostan koko maailmalle ... kas tuossa! Ja hän heitti tyhjän lasinsa kiven kylkeen pirstaleiksi. Mutta kun hän aikoi antaa muidenkin mennä samaa tietä, tarttuivat miehet häneen kiinni, ja siitä syntyi käsikähmä.
Luonto ei näin mustaan tuskan pilveen itseänsä peittäisi, jos ei se jotakin ennustaisi. Ne eivät ole sanat, jotka näin minua vavistuttavat. Huu! nenät, korvat ja huulet! Onko tuo mahdollista? Tunnustus! Liina! Oi, perkele! JAGO. Tee työtäs, myrkkyni, tee työtäs! Näin uskovaiset narrit ansaan saadaan; Näin moni arvoisa ja siivo nainen Häpeään syyttä joutuu. Nouskaa, herra! Hoi, herra! Hoi, Othello!