United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sakris sanoi, että siinä tapauksessa hän lähtee huvilasta pois ... ja koirakartano saa jäädä kesken. Nelmasta hän ei eroaisi: sitä oli turha odottaa... Sitä olisi koko maailman turha odottaa! Kukkelman huudahti: Jos Mikko nyt olisi kotona, niin olen vissi, että hän antaisi tämän tytön jäädä tällä. En minä saata jättää hänet ilman yksinään. Siitä ei teidän kannata olla varma, vastasi muori.

Niin kuin sanottu, tämä tapahtui alussa: Sakris oli ollut Nelmasta erossa vasta viikon päivät. Sakris pysähtyi siis tylsäpäisen eteen ... ja alkoi haukkua hänelle naisia. Kertoi, minkälainen nainen hänellä oli ollut: varastanut häneltä ... karannut ... ja petkuttanut hänet. Sakris naurahti: Kun menet naisen luokse, älä unhota ottaa mukaasi ruoskaa, se on viisaan Sara Hustan puhetta.

Ympärillä korkeat kaislikot... Ahdistava ja painostava seutu: jokaisessa niemessä herrashuvilain aitauksia ja puutarhoja. Joka paikassa vilisi soutelijoita, purjeita ja sakattavia moottoreita. Ja jälleen tuo vesi: tahmeaa ja paksua... Rannikolla aina kävelijöitä... Tuuli raisua ja repivää. Meri haisi kirpeältä... Nelmasta pahalta.

Iäksi olivat häneltä menneet kirkasvetiset kotijärvet ja niiden hiekkaiset, rauhalliset rannat! Mutta Kukkelmanilla oli harmonikka matkassa. Keskellä kesäistä selkää rupesi hän soittamaan ... ja se oli Nelmasta kaunista. Niin meni päiviä. Tytöllä oli kumminkin ikävä. Hänen teki mielensä jonnekin... Edes kaupunkiin, käymätein. Se olikin Kukkelmanista hyvä ehdotus.

Ja siitä asti, päästen velanmaksua kootessaan säästämisen makuun, pakotti Sakris heidät, säästämishalusta ja puutteenkin vuoksi, syömään melkein pelkästään leipää ja perunoita, joita kasteltiin margariiniin. Tämä uusi voi oli Nelmasta iljetys ... ja Sakris tyrkytteli sitä hänelle kiusallaan. Silakoitakaan eivät he ostaneet kuin harvoin: nekin olivat kallistuneet.

Sen salaperäiset henget ilmoittivat unessa Nelmasta jo ennen kuin olin hänet nähnytkään. Kuinka arka hän on! Ei tohtinut edes katsoa minuun ... koska rakkaus palaa sydämessä. Nelma, kyllä minä pelastan sinut täältä ... oikeaan elämään... Viimein lähti Kukkelman yöpaikkaansa. Sinä iltana ei Sakris välittänyt mitään maalaismuorin motkottelusta.

Kesällä, jolloin kadut tuntuivat melkein autioilta ja oli tukehduttavaa ja kuumaa, huomasi tuo eukko, ettei tyttö liikkunut enää poissa kotoa: istui vain ikkunan ääressä, kuitenkaan ulos katsomatta ... istui syömättä ja juomatta. Ja hypisteli yhtämittaa tukkaansa. Nelman huonekin oli epäsiisti. Eukko ajatteli Nelmasta voivan koitua aika harmia. Nyt tämä asukki jo naurahteli joskus kummallisesti.

Poliisit veivät Nelman mukaansa Helsinkiin. Siellä tuomittiin hänet neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Tyly oli rangaistus Nelmasta ... liian tyly tällaisesta teosta. Mikä siinä oli niin pahaa? Miksi se oli pahaa ... ja häpeällistä? Käkriäisen Ananiaskin oli Nelman lähtiessä ollut niin välttelevä. Nelma ei tosiaan voisi enää mennä edes Käkriäisille ... kun täältä vankilasta pääsisi.