United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se se oli, joka narrasi tuota maalaisrouvaa häntä ensin tervehtimään, kun sama rouva muutoin oli hyvin leikillinen ihminen. Kuten sanottu, osoitti rouva teitä heille varustettuihin huoneisin. Huoneet olivatkin sisustetut erittäin komeasti, jott'ei kaupungissa paremmin.
SIMEONI. Mikä synnillinen toivotus! JUHANI. Sen minä tekisin, ruuhen minä kumoisin että kiehuisi vellinä järven vesi. TIMO. Suden paistiksi koko mies. JUHANI. Suden-kuoppaan hänen syöksisin ja itse paseerailisin riemuiten reunalla. AAPO. Kettu, kerran karhun pahan-suopa, narrasi kuoppaan kontio-kurjan.
On se sen itsensä mielestä suurikin. No, sen nyt tietää, että itsensä mielestä ... semmoistahan se oli sen pappilassa ollessakin ... ei kovin kumma virka miehellä, niin luuli saavansa narrinaan pitää koko pitäjän väkeä. Vaan turhaan se muutamia narrasi.
Silloin olin jo varma siitä, että kohtaloni oli ratkaistu. Minä kannoin jo pienokaista. Se luutnantti, stasrotinnan veli, se juotti minut kerran juovuksiin ja narrasi. Minä en tullut silloin mitään ajatelleeksi ja varomattomasti kyllä antausin hänen valtaansa. Pian kuitenkin silmäni aukenivat, mutta silloin oli jo myöhäistä. Päästäkseen minusta irti syytti hän minua vielä varkaudesta.
No, se jankuttaa siitä toiveiden täyttämisestä. Eikö hän sitten ole niitä täyttänyt? Hm, mutta mokomia toiveita: sonnitella puita ja kukkia. Kaikenlaisia niitä on ihmisiä ... narrasi hänet.
Niin kauan kuin muistan, eli siitä asti kuin muistamaan tulin, aloitti hän, on minun mielessäni kaikunut semmoisia somia muistoja siitä, kun, kun tämä sama isäntä, jonka kanssa tänne nyt tultiin, siellä, siellä narrasi kerran minua että kihlata tämä Viija ... niin, siitä asti minä olen kantanut vähän mieltä ... eli tuota mielessäni kantanut tätä lapsuuteni morsiamen muistoa ja tahtoisin nyt uudistaa ... eli niinkuin ilmoittaa sen.
Ja on siitä lähtenytkin taskuun, täällä hyödyttyjen muiden säästöjen lisäksi, niin että on passannut elää muhkeasti, kiusallakin, jopa pistää pankkiin, tuskanpäivien varalle. Sillä tavalla Muttinen narrasi Käkriäisen; olisi houkutellut hänet sonnittamaan puitaan, pehkojaan ja kukkiaan, joita Käkriäinen vihaa. Mokomia pimentoja talon lähistöllä!
HUOTARI. Saakeli! Nyt minä vasta huomaan, että tyttö narrasi poikaa! TURKKA. Mene nyt ja kuiskaa Annin korvaan, että odotan Maijalassa, ja on tärkeä asia. Mitä niillä on tärkeitä asioita toisilleen. Kun kuulet tynnyriä koputettavan, niin on se merkkinä, että Anni odottaa sinua täällä. Hyvä on! Peijakas! Anni tulee jo. Ahaa! Huotari tynnyrissä. Terve! ANNI. Kuule, Poika.
Eeva vainaja kertoi minulle, että kaksi oli hänellä tuskan hetkeä: aina kun ensi kerran tapasi minut matkalta tultuani ja toinen eronhetki. Hän ei sen vuoksi voinutkaan koskaan tulla saattamaan rantaan. Enkä minä mies poloinen ymmärtänyt, että kulta alla, hiekka päällä. Leton Oskari narrasi minua, sanoi Yrjön tulleen tänne. JUNKKA. Hyvää päivää. PASANTERSKA. Junkan kapteenin ääni! Entäs käsi?
Eikö se markka piisaa ... eihän minulla ole ... tuon maksettavahan se oikeutta myöten olisi, joka narrasi sen juomaan ... anna, Matti, kukkarosi ... kuuletko sinä? Mutta Matti ei kuullut ... hän jo käsiensä varassa nukkui. Liisa löysi kuitenkin kukkaron ja maksoi. Voi hyvänen aika! Kaikkeen sitä on jouduttu onnettomuuteen! Mutta silloin vihelti juna ja seisahtui uudelleen.