United States or Somalia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Siitä lieto Lemminkäinen, tuo on kaunis Kaukomieli, varsan viiasta vihelti, kulokosta kultaharjan; pisti varsan valjahisin, puikkoihin tulipunaisen. Itse istuikse rekehen, kohautti korjahansa, laski virkkua vitsalla, karkutti kariperällä. Virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni, hope'inen hiekka helkki, kangas kultainen kumisi. Kulki päivän, kulki toisen, kulki kohta kolmannenki.

Vien jäniksille joululahjoja. Jäniksillekö joululahjoja? Jopa sinä olet soma... Olehan vaiti nyt! Oli menty vähän matkaa hakaan, niin vihelti haltia hiljaa, ja Heikki näki valkoisen jäniksen tulla kuukkivan pensaikosta ja kepsahtavan kahdelle jalalle haltian eteen. Iloista joulua sinulle! Tulin sanomaan sinulle, että olen kaatanut haapoja pihapellon alle, jossa ei kukaan tiedä niitä kaatuneen.

Eikö se markka piisaa ... eihän minulla ole ... tuon maksettavahan se oikeutta myöten olisi, joka narrasi sen juomaan ... anna, Matti, kukkarosi ... kuuletko sinä? Mutta Matti ei kuullut ... hän jo käsiensä varassa nukkui. Liisa löysi kuitenkin kukkaron ja maksoi. Voi hyvänen aika! Kaikkeen sitä on jouduttu onnettomuuteen! Mutta silloin vihelti juna ja seisahtui uudelleen.

Ja hän luetteli, ihan sormilla näytti: On ensiksi tshuhnat ... sitte suomenkansa... Vot, seuraa saksalaiset ... juutalaiset ... sitte ryssät ... tattarit ... mahometaanit ... arkankelilaiset ... lisäksi narvalaiset, narvankansa, vot ... petrosovotalaiset ... roomalaiskatolilaiset ... seuraa sitte luterilaiset ja perkjärveläiset ja lopuksi pääkansa, vot, venäläiset ... oikeauskoiset venäläiset... Eh, mikä paljous kansoja... Vhi-uuu! vihelti hän ihmetyksestä.

Vaikka ei ollut hankiainen, niin ei kelkkaa upottanut. Vien jäniksille joululahjoja. Jäniksillekö joululahjoja? Jopa sinä olet soma... Olehan vaiti nyt! Oli menty vähän matkaa hakaan, niin vihelti haltija hiljaa ja Heikki näki valkosen jäniksen tulla kuukkivan pensaikosta ja kepsahtavan kahdelle jalalle haltijan eteen. Iloista joulua sinulle!

Pian olivat koirat jälkiä myöten saapuneet paikalle; minä aukasin jäniksen vatsan ja annoin sisälmykset niille. Tässä hommassa vielä ollessani, vihelti taas pyy aivan lähellä. Panin koirat kiinni kaulanauhaan, nousin mäen rinnettä vähän matkaa ja viheltelin. Lintu vastasi, tuli vihdoin ampumamatkan päähän ja kaatui luodistani.

Menee niin kiivakasti, että korvissa suhisee. Kik kik kik! nauroi kisälli ... »korvissa suhisee!» ... no eikö vielä? Elä juo, Matti, enää! sanoi Liisa ankarasti. Tämän kiivakan kulun kunniaksi! sanoi kisälli. Kiivakan ... ku ulun ... kunni aksi ... ja joka sanan väliin Matti ryyppäsi ryypyn. Heiluvee! ... nyt se vihelti! ... heiluvee! nyt sitä mennään!