United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei kai tässä mitään vaaraa tapahdu? Mitä vaaraa? Jos sattuisi kaatumaan ... eli miten muuten ... lehmän päällitse ... kun näin kiivakasti Konduktööri naurahti ja meni ulos. Ylpeitä ne on kaikki nämä rautatien herrat, sanoi Liisa Matille, eivät vastaa, vaikka oikein kysyy. Ei se tuo ylpeä ollut mitäs sinä menit lehminesi siihen No, niin ruustinna sanoi! Kyllä se tuo sen paremmin tietää.
"No, kyllä hän sitten on hengissä", virkkoi Vappu. "Minä en ole virkkanut mitään Grillsille enkä Matille; saat itse kertoa heille, jos tahdot." Istahdettuaan miesten viereen Antti kysyi Grillsiltä: "Kuinka monta vuotta olette pitäneet sitä niittyä, josta minä toin heiniä?" "Siitä saakka, kun tänne tulin asumaan", sanoi Grills.
Karjan alun he saivat minulta, niin että kyllä he toimeen tulevat, kun vain tekevät työtä, ja sitä he kyllä osaavat. Sitten täällä on Bjurbergissä vanha ja nuori Pekka, eikä Matti Kailasta enää olekaan. Ne, jotka jotakin tietävät Matti Kailasesta, eivät häntä anna ilmi." "Kiitos, vanha kunnon Pekkalainen, kaikesta, mitä olet tehnyt Matille ja meille!" sanoi Pekka.
"Sinä rohkenet wielä suutasi pieksää ja wielä niin suuressa määrässä, että saatat itkemään waimoni ja lapseni", sanoi isäntä. "Enhän minä..." "Ethän sinä. Sinun palwelusaikasi on loppunut, saat pötkiä pois meidän talosta, minä en jaksa kärsiä sinua", sanoi isäntä Matille. "Palkkani", rohkeni Matti ujosti muistuttaa.
Naurusuin on Jaakko vaan sanonut Matille semmoisissa tapauksissa: "itsekin sinä sen tiedät, ett'en ole mikään karhu, ja sen vuoksi sinä juuri tahtoisit uskotella minua karhuksi; Tintta Jaakko kyllä olen, sillä se on minun nimeni, ja vaivainen se ihminen, joka nimeänsä halveksuu, ja tahdonpa näyttää elämälläni sinulle ja muille, että nimeni on yhtä kunniallinen kuin sinunkin nimesi, sillä ei nimi miestä pilaa, kun ei vaan mies nimeä".
Vähänaikaa kuului vielä kirkon tienoilla kulkusten helinää ja aisakelloin moikunaa; vaan pian uinaili taas kirkko yksinään pyhällä pellollansa. Sakea lumipyry alkoi sitä kietoa valkeoihin hahtuviinsa. Kauvan oli paikkakunnalla kulkemassa juttu siitä, kuinka Topra-Hono Muikkulan Matille jouluaamuna papinkelloa soitti.
Kyllä sulla suuta on muuta räkyttää, vaan sanopas, kenen ne kortit on? Ne on minun, jos tietää tahdot, vaan minä en ole niitä kellekään tarjotellut. Savitien renki Eerikka otti muutaman pelin pelatakseen, ja sille annoin ja mikä sitten. Niin kai se oli oli, miten Pekka sanoo, puolusti Matti. Sinä samanlainen lurjus, kiivastui Hemmo Matille sanomaan.
Sitten hän riisui vaatteensa, sitoi ne ja pyssyn lankun päälle ja sanoi Matille: "Minä kuljetan tavarani mieluummin tällä tavoin kuin lautalla, sillä virta on vuolas ja täynnä kiviä, jotka nyt voin paremmin kiertää. Lepää nyt hyvässä rauhassa, kunnes minä tai joku toinen tulee huomenna sinua hakemaan."
Renki Matti nojaantui lepäämään käsivarttansa vastaan. Piika Maija tuli viimeiseksi saunasta; hänen isäntä käski tuomaan juotavata. Maija toikin kapallisen vaahtoavaa olutta. Sitä isäntä joi ensin ja ojensi sitte kapan Matille. Keskustelu alkoi taas uudelleen. Isäntä sanoi Matille ... paidan hihalla suutaan pyyhkäistyään: "kyllä nyt on oikein sorja ilma.
Jertta koetti Matille selittää, että ne ovat pakkasen silmiä, pakkanen kun katselee tuhansin kirkkain silmin. Matti ei kuitenkaan Jertan selityksiä ymmärtänyt, vaan aina kun tuli näkyviin uusia kirkkaita tähtiä, hoki: »Oo, oo, oo».