United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minun puolisoni Katinka on useasti rukoillut minua hänelle hakemaan kauniin kumppalin, joka poissa ollessani häntä huvittaisi. Tämä neito on siihen sovelias, sillä suloisempaa olentoa ei ole taivas luonut. No, kenraali, mitä vastaatte?" kysyi Scheremetew naurusuin. "Nähtyäni tätä neitoa, en teille rauhaa suo, ennenkuin hänestä luovutte."
Oltaisiin 'vesikenkäsillä' ja saisi siinä olla pojatkin joukon jatkona ... ja lupaattehan te, kun minä pyydän? No jospa nuo on nekin, kun sinä minua niin hyvästi kohtelet ja olet taipuvainen kaikessa, myönsi Hemmo naurusuin. Kyllä me niillä sovitaan, sanoi Hintti miellyttävästi, joka yhä vahvisti Hemmon toivoa.
Niitten kuuluvilla ei ole ollut rauhassa. Ne ovat olleet todellisia pakolaisia ja pakolainenhan täällä tavallaan tekin olette, kuten itse olette kertonut, sanoi rovasti naurusuin. Niin olenkin. Mutta teidän lehmienne ammunta, kukkojen laulu ja koirien haukunta olisi kuitenkin saanut kuulua kyläisiinkin kyliin se ei suinkaan olisi ollut vaarallista.
Ruustinna katseli hymyillen sitä tointa ja sanoi: »Mutta mekin haluaisimme ja saattaisimme syödä täällä perheen pöydässä.» Ei meidän ihmiset rupeaisi syömään herrojen kanssa samassa pöydässä, vaikka nälkään kuolisivat, sanoi Hetvi hieman nauraen. Ruustinnan pullea rinta hytkähti ja hän sanoi naurusuin: »Vai niin.»
Ja onpa se suu sorsallakin jos sorsan pojillakin», virkkoi äiti sulavasti, pisti lihaviipaleen omaankin suuhunsa ja vei lampaanlavan talteensa ruokahuoneesen. Jukke naurusuin käveli lattialla, levällään oleva kirje retalehti heiluvassa kädessä, mielessä mutuili asiat hyvällä kannalla, mutta Hannalle hän tahtoi jotakin kehua taloudestaan, ettei kokonaan unhottuisi yhdeksi taloksi rupeus.
Jos Viija ryhtyi johonkin vaikeampaan työhön, katseli sitä vanha emäntä naurusuin ja selitti, että on niitä piikojakin tekemään, ei minun miniäni tarvitse ruveta riehkaisemaan, niinkuin minä itse sain ennen riehkaista. Vaan ei hän nyt enää kehtaa itsekään. Viija uskoi sen, kun vielä näki, että tulevat ne tehdyksi ilmankin.
Naurusuin on Jaakko vaan sanonut Matille semmoisissa tapauksissa: "itsekin sinä sen tiedät, ett'en ole mikään karhu, ja sen vuoksi sinä juuri tahtoisit uskotella minua karhuksi; Tintta Jaakko kyllä olen, sillä se on minun nimeni, ja vaivainen se ihminen, joka nimeänsä halveksuu, ja tahdonpa näyttää elämälläni sinulle ja muille, että nimeni on yhtä kunniallinen kuin sinunkin nimesi, sillä ei nimi miestä pilaa, kun ei vaan mies nimeä".
Silloin yhtäkkiä, niinkuin hän olisi minua vartonut, astui Kalle metsästä, nyökkäsi päätään, sanoi naurusuin »hyvää iltaa«, ja rupesi kävelemään rinnallani. »Hyvää iltaa«, vastasin minä, mutta olin äkäisen näköinen. »Minne matka?« kysyi hän vähän ajan kuluttua. »Kotiin«, vastasin. »Saanko sinua seurata?« kysyi hän taas pienen äänettömyyden perästä. »Näytpä sen tekevän kysymättäkin«, vastasin minä.
Kirottu ratsuni loikkasi syrjään, ja minä putosin maahan kuin säkki. Hyvästi nyt, Fredrika! Hyvästi nyt, sinä petollinen maailma! huokailin minä. Luulin näet olevani kuollut, ja samaa luulivat sotamiehetkin. He hyppäsivät naurusuin luokseni, ja siihen saapuivat äsköiset takaa-ajamanikin. Vavisten minä nousin ylös. He vaativat minulta miekkani ja saivat sen.
"No, isä, näenpä teitä taas entisissä mieliharrastuksissanne!" virkkoi hän naurusuin. "Kuinka paljo rahaa aiottekaan vielä uhrata maalauksiin! Minun täytyy tosiaankin otaksua, että kamarinne ja salinne ovat riittävästi kuvilla varustetut." Näin sanoen loi hän ivallisen katseen seiniin yltympäri, jotka olivat melkein peitetyt kaikellaisilla maalauksilla komeine kultakehyksineen.