United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Meidän nyt tulee jättää tarinamme aikaisemmat osat ja lähteä katselemaan tapauksia korkeammissa, arvokkaammissa paikoissa. Me menemme kerrassaan asesepän matalasta majasta kuninkaan neuvoittelukammariin, ja jatkamme kertomuksen juuri siitä hetkestä, koska vihastuneet herrat, metelin asetuttua, kutsuttiin kuninkaan eteen.

Ilta oli jo käynyt sekä pimeäksi että pilviseksi, joten ei voinut nähdä kauas eteensä. He odottivat sen vuoksi hetkisen voidakseen nähdä eli kuulla tytön tulevan. "Me emme ole kaukana majasta," lausui Lappalainen, "meidän täytyy ensin ajaa sinne. Minä palaan sitten takasin, jos vaan saan poron kulkemaan sinnepäin uudelleen." "Minä seuraan sinua Lassi," lausui äiti.

Tuosta pikku majasta voi rautavitjojen avulla laskea yli tien salpapuun, joka alaslaskettuna sulki kaiken liikkeen tiellä. Minä puolestani en nähnyt salpapuuta koskaan alhaalla, vaan ihmettelin ihmettelemästä päästyänikin, mitä tuolla salpapuulla ja sen viereisellä vahdistolla mahtaisi olla oikeastaan tehtävänä.

Haukansilmä voi palata takaisin ja kertoa hänelle kuinka petti Huronit ja pakeni vankeudesta, ja kun hän on peittänyt Bisam-rotan silmät, niin ett'ei tämä voi nähdä majasta metsään saakka, aukaisee Haukansilmä ovet Huroneille. Ja kuinka on saalis jaettava? Haukansilmä on ottava suurimman osan, ja Huronit ottavat mitä hän antaa heille.

Mistä minä nyt vaellan, tulevat tuhannet ja jälleen tuhannet minun jälkeeni vaeltamaan. Ymmärrän, vaellat valtatietä. Tarvon taipaleita, joita ihmisjalka ei ole astunut vielä. Mutta niin totta kuin tässä seison, siitä on kerran tuleva valtatie. Mistä ja minne tuo polku poimuttelee? Majasta majaan, sydämestä sydämeen. Mutta ihmiset eivät usko siihen eivätkä tahdo sitä kulkea vielä.

Vaan hän ei tullut, ja viimein koko maa oli täynnä parkunaa, jota oli herättänyt tuo raju saarnaaja, joka veisaten kulki majasta majaan läpi lumen, ja jota oli saattamassa kalpeita miehiä ja naisia, hapset hajalla, itkien ja huutaen sekä vaatteitansa repien. Silloin vanhimmat pyysivät matami Torvestad'ia kirjoittamaan hänelle. Seuraavana päivänä matami antoi heille sinetillä suljetun kirjeen.

Väen tungos oli tällä haavaa tavattoman suuri, ja kreivi olisi ollut pakotettu hakemaan itselleen huonetta jostakin matalasta majasta, ellei ravintolan isäntä, eräs kohtelias tukholmalainen, olisi luovuttanut hänelle kahta omaa huonettaan ja sulloutunut itse perheineen kolmanteen. Epämukavaahan se oli, mutta täytyi tyytyä. Alakuloisena ja levottomana heittäysi kreivi sohvalle.

Virginia silloin punastuen virkkoi: "Onhan teillä Pyhän Paavalin kuva." Tuskin oli neitonen saanut tämän sanotuksi, kun Paul juoksi hakemaan pyydettyä esinettä äitinsä majasta. Se oli pienoiskuva erakko Paavalista, jota kohtaan Margareeta oli aina tuntenut suurta kunnioitusta.

"Nyt!" huusi Toussac ja syöksyi ulos majasta. Lesage oli tunnottomana pelosta ryöminyt loukkoon sillä aikaa kun Toussac otteli koiran kanssa, vaan nyt hän kohotti tuskallisen muotonsa, joka oli märkä kuin olisi kastettu. "Niin, niin", huuti hän, "meidän pitää paeta, Charles. Koira on päässyt pakoon polisilta, ja me voimme vielä pelastaa itsemme."

Kun he olivat aikeessa lähteä majasta, sairas kohotti äänensä niin paljon kuin hänen heikkoutensa sen suvaitsi ja huudahti: "korkeanarvoisa isä, jalo ritari, ja te, hyvä lääkäri, jos haluatte saada minua nukkumaan ja paranemaan, niin sanokaa armosta minulle, missä rakas herrani on?"