Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Semmoisia retkiä kylästä kylään tehdään usein ja niitä pidetään osaksi melkein huviretkinä, etenkin jos asianomainen on palvelija eikä itse vahingon kärsinyt, samalla tapaa kuin rengit etelämmässä varsin mielellään lähtevät vuoristoon hevosia etsimään, jolloin saavat tilaisuutta käydäkseen majasta majaan vuoristossa.
Kenties hän oli tullut ihmisille uutta ja onnellisempaa aikaa uneksimaan? Minun täytyi ottaa selvä hänestä. Kenties oli juuri tämä minun etsikkohetkeni. Eihän ollut sanottu, että se palautuisi minulle enää milloinkaan. Ainakin on varmaa, että hän uskoo olevansa uusi Messias. Hän käy kylästä kylään, majasta majaan, ja jakaa kansalle elämän antimia. Minkä elämän? Todennäköisesti ei tämän elämän.
Hätä oli ajanut tämän kevytmielisen, mutta samalla ritarillisen kansan kuninkaansa ympärille yhdistymään; kaikkialla, missä vaan Kaarle Kustaa ja hänen urhoolliset miehensä liikkuivat, nousivat kylät ja kaupungit vastarintaan, joka majasta lähti kostaja liikkeelle, jokainen käsi tempasi miekan, ja Juhana Kasimir palasi kansansa riemuitessa takaisin onnettomaan maahansa.
Kernaammin lähti hän isänsä luota samoin mielin kuin Kain kerran Herran edestä: synkkänä, kulkijaksi ja pakolaiseksi aikoen ja mielessä ainoastaan katkerat muistot. Niin kävellä pullitteli hän metsätietä myöten, yhä vain isänsä majasta loitoten ja saapui jo eräälle tutulle aholle, joka oli kylän poikien yhteinen leikki- ja tappelukenttä.
Kun häät ovat olleet, niin saa Otto vuokralle pappilan maat ja laamannin talon myös. Tiedät kai, että laamanni on nimitetty senaattoriksi. He tulivat pappilaan. Siellä oli kuusimaja samalla sijalla, missä aina ennen juhlina ja juhannuksina oli ollut koivumaja. Kirstu oli jo kannettu majasta rekeen, ja saattoväki valmistui lähtemään. Rovasti tuli pyytämään Anteroa kantajaksi.
Paettuaan majasta, jossa hän oli ampunut ahdistajansa, kuten edellä on jo kerrottu, hän oli säkkipimeässä juossut umpimähkään pitkin rantaa ja niin osunut sille kapealle kannakselle, joka yhdisti tuon kallioisen niemekkeen pääsaareen. Minun huutoani hän ei myrskyn ja oman kuohuisen mielentilansa takia ollut lainkaan kuullut.
Onpa häntä kaikissa seurannut ihmeteltävä onni, miksi siis ei sekin, että hän lapsena otetaan köyhän mökkiläisen majasta ja lasketaan kuninkaan lapsen kätkyeesen NIKOLAUS PIISPA. Samalla kuin koko kansa uskoo häntä kuninkaan pojaksi SKULE JAARLI. Samalla kuin hän itse sen uskoo, piispa, se on suurin onni, se on väkevyyden vyö! Ei kukaan ole siinä hänen vertaisensa.
Heikosta maallisesta majasta loisti kuitenkin viho viimeiseen hetkeen asti uskovainen henki, joka sovinnossa Jumalan ja maailman kanssa meni astumaan tuntemattomaan valtakuntaan haudan toisella puolella. Kotimaassa eli Laurin muisto kauan synkkänä ja selittämättömänä kansassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät