Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


Mutta se, joka portin oli avaissut, käski heidän odottaa ja meni majaan, ja kun hän mennessänsä majan oven avasi, leimahti sieltä päreitten loimu ja näkyi savupatsas ja paljon miestenääniä kuului. Kun he olivat hetken odottaneet tuli majasta kookas mies pihalle, palava tuohus kädessä. Ja hän kiroili pitkään.

Minusta se on hyvin vähäinen reippauden osoitus. Nuorukaisessa hehkui uteliaisuus saada tietää kuka tuo näkymätön olento oli, sillä majasta kuuluva ääni teki häneen kovin miellyttävän vaikutuksen; mutta nuori mies oli tarpeeksi kohtelias olemaan vaivaamatta vierasta sellaisella kysymyksellä.

Mutta laskevan auringon ruskotuksessa näki hän onnellisuuden heijastuksen kotoisilta mailta, jotka eivät enää tuntuneet edemmäksi eroavan, vaan pysyivät lähellä, niin että ajatuksella ei ollut kuin lennähtää sinne ja voi siellä asuskella. Ja kun yön hämärtyessä vilkahteli majakan tuli etäällä jälessä, oli se kuin ystävällinen tervehdys tuolta pienestä, pyhästä majasta.

He vihdoinkin vetäysivät varovasti ääntä kohden ja huomasivat pensaitten takana seisovan tavallisen metsämajan, josta he kuulivat äänen kuuluvan. He hiipivät, pyssyt ojolla likemmä majaa ja kuulivat kun kuolevan valituksen majasta. Olli käveli majan avonaiselle puolelle ja katsahti majan sisään. Hän hyppäsi kymmenkunta askelta takaperin kun ammuttu ja huusi kauhunäänellä: "Huu-u-hu Jussin haamu!"

Mutta on poistunut ja päivä nousnut, Koska herää unestansa impi taas. Ympärillensä hän katsoovi ja huomaa Rintehellä pienen majan matkan pääs. Mutta ulos majasta käy miesi vanha, Kohden lammastarhaansa hän astelee Seuraamana vienon tyttösen. Hän päästää Ulos laitumille lammaslaumansa Kirjavan, ja itse paimeneksi lähtee.

Kaksi miestä on vienyt vaatteeni ja mennyt tiehensä! kuului majasta. Vieneet vaatteenne ja menneet! toisti nuorukainen; miten se on mahdollista? Se on hyvin mahdollista, koska itse olin vedessä ja olin jättänyt vaatteeni kuivalle maalle, vastasi äskeinen, harvinaisen miellyttävä ääni.

Vanloo tunsi hempeän käden koskettavan kättänsä ja kuuli viehkeän äänen kuiskaavan: Aarno, minä olen sisaresi Elli... Elli, jota kannoin sylissäni, kun sinä läksit isäsi majasta, sanoi Inkeri. Elli, sisareni! huudahti Vanloo ja nosti hänet syliinsä. Elli kiersi kätensä hänen kaulaansa, ja sisarusten huulet yhtyivät suudelmiin.

Kirja-Tiitsu uhkaa ajaa minut pois majasta, ja sitte ei auta muu kuin ottaa kerjäläis-sauva käteensä! Sinä ainoastaan voit pelastaa minua hädästä ja viheliäisyydestä, ja minä luotan hyvään sydämeesi, että sen myös teet! Jumala näkee ylhäältä! minä olen sinua pitänyt ja hoitanut niinkuin omaa lastani, ja kantanut sinua käsilläni kun kolmivuotiasna olit kuumeessa.

Sillä ethän olekaan kuollut. Jos olit, herätin sinut henkiin. Houkuttelin sinut takaisin ja luon sinut ehommaksi entistäsi. Sinä luot itsellesi ja minulle ja meille taivaan täällä, heräät hengettärenä, joka käy talosta taloon, majasta majaan niitä kaunistamassa.

Yhä kauemmas painuu hirvi poispäin Tapiolan tanhuvilta Suuren Jousimiehen kotia kohti, jossa päin ovat Pellervon peltoiset maat ja jonne metsänväen ei koskaan ole asiata mennä, eivätkä mene. Jo näkyy savu nousevan Jousimiehen majasta tuolta puolen Rajajärven, mutta yhä jatkaa juoksuaan hirvi.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät