United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän rupesi pakolla vä'ittämään tätä minun lempeni esinettä muille, rikkaammille... Minä katosin tänne, enkä tiedä, miten nyt lieneekään armaani asiat... Vai niin, keskeytti majuri ... varsin elävä kuva on minulla huolesi syistä. Kyllä tunnen sen, mikä valtaava voima on rakkaudella. Siitä koeta olla nyt rauhoitettu ... minä ehkä voin jotakin ... mutta jääköön nyt tällä kertaa tälleen.
"Läksin puolahan metsälle, Muulle maalle mustikalle; Sinne mie kana katosin, Sinne kuolin kurja lintu; Elköhön minun siskoni, Elköhön sisar kuluni, Sinä ilmoissa ikänä, Kuuna kullan valkiana, Sukkulaista suikutelko Sinikangasta kutoko, Miun kanan kaottuani, Linnun kurjan kuoltuani!" Hukkunut veli.
LOKKA. Terve, kaksi kaunistani, Kuin silmäteriä kaksi, Yhtä kallihit molemmat! Minjäni, sinut kohotan Oman korvani tasalle. Kaunista tätä kotia Kuin suvi ketoa! Täällä Hoitele elämän taimet Hellin, lämpösin kätösin. Voita suuria sulolla Pienempien puoltajoiksi. Kehen kosket, koitukohon, Kehen katsot, kasvakohon. Se, jolle sydämes suostui, Siihen kansa suostukohon. Kodin valtikka valitse!
"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän; sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman: elköhön minun emoni sinä ilmoisna ikänä panko vettä taikinahan laajalta kotilahelta! "Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän; sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman: elköhönp' on veikkoseni sinä ilmoisna ikänä juottako sotaoritta rannalta merelliseltä!
"Läksin rannalle pesohon, menin merta kylpemähän; sinne mä, kana, katosin, lintu, kuolin liian surman: elköhönp' on siskoseni sinä ilmoisna ikänä peskö tästä silmiänsä kotilahen laiturilta! Mikäli meren vesiä, sikäli minun veriä; mikäli meren kaloja, sikäli minun lihoja; mikä rannalla risuja, se on kurjan kylkiluita; mikä rannan heinäsiä, se hivusta hierottua."
Olisi ehkä pitänyt jäädä kotiin aatteittensa puolesta taistelemaan; vaikka kyllä kai sittenkin oli parasta, että katosin. »Tapasin täällä joukon nuoria taiteilijoita, joiden maailmankatsomus oli aivan toinen kuin taiteilijoilla meidän nuoruutemme aikana. Sinä tiedät tuon uuskristillisen suunnan, josta on niin paljon puhuttu. He olivat hartaita kristityitä ja kokivat uskoaan taiteessaan toteuttaa.
"Läksin puolahan metsälle, Muulle maalle mustikalle, Sinne mie kana katosin, Sinne kuolin kurja lintu; Elköhön minun emoni, Elköhön emo kuluni, Sinä ilmoissa ikänä, Kuuna kullan valkiana, Silkkihuivia sitoko, Kaksin kerroin kaulahansa, Miun kanan kaottuani, Linnun kurjan kuoltuani!"
"Hiljaa!" runoilija sanoi matalalla äänellä; "teitä voitaisiin kuunnella, rouva herttuatar, enkä minä tahdo, että kunnianne kirkkautta mikään himmentäisi, ei edes epäluulon varjokaan. Siellä, noin pari-kymmentä vuotta sitten, sanoin tovereilleni, että olin ollut tyhmänrohkea, että kaikki olin kadottanut, ja että tuo puhdas enkeli, paljastettuaan näin raadollisen olennon, oli syössyt sen alas taivaasta. Ja irvistys kasvoilla, mutta kuolema sydämmessä katosin ikipäiviksi noilta yläisiltä ilmoilta, joilla niinkuin joku uusi Ikaro olin polttanut siipeni.
Sentähden jo edeltäpäin katosin pois kotoa, Esa Huttusen luokse. Ja hänen kanssansa keksimme keinon. Minä kirjoitin ihan toimessani, että olin mennyt Mahdin luo Sudaniin, ja Liena sen tietysti uskoi yhtä vakaasti kuin muutkin lukijat. Hävettää se vähän tunnustaa, että olen käyttänyt julkista sanaa yksityisiin tarkoituksiin. Mutta empä minä ole ensimäinen enkä viimeinen siihen syntiin vikapää.
Muutamana pyhänä satuin Chaleyn kanssa menemään muutamaan kylpypaikkaan, ja siellä tapasin Savannalaisen juutaksemme. Teeskentelin hänelle ystävyyttä, kerroin seikkailuistani ja kysyin, mitä Savannassa puuhattiin, kun minä niin tietämättömiin katosin.