United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sanokaa mulle sitten vaan, kuka se tätä Skotlannin kuningaskuntaa hallitsee?" virkkoi Ramorny. "Robert, kolmas sitä nimeä", vastasi prinssi, nostaen lakkiaan samassa, "ja pitäköön hän kauan valtikkaa kädessään". "Oikein ja amen", vastasi Ramorny; "mutta kukapas hallitsee Robert kuningasta ja käskee melkein kaikki, mihin se hyvä kuningas ryhtyy?"
Kukapas muut kun rovasti se on Isämeidän noille lapsille opettanut ja eipä ole sana kivistöhön eikä pisteleviin orjantappuroihin langennut. Ei.
Minä vastasin Ovsjanikov'ille, että kukaties herra Ljubosvanov on sairas. "Mikä sairas! Lihava mies, niin ett'ei itseensä mahdu, ja kasvotkin ovat, taivas nähköön, semmoiset pulleat, vaikka onkin mies vielä nuori... Mutta kukapas sen nyt oikein tiesi ja arvasi." Ovsjanikov huokasi syvään. "No jätetään jo aatelismiehet sikseen", aloitin minä. "Mitäs sanotte minulle tilallisista, Luka Petrovitsh?"
Se selitys tuntui Anna Liisasta mahdolliselta, ja hän myönsi jo: »Kukapas sen tietää!... Jos olisi hyvinkin saanut veneen Sormulasta ja soutanut Hämärin lammin yli sinne Romppalan nurmelle ja pudonnut siellä ojaan.» Vähä vähältään alkoivat molemmat varmistua siinä uskossa, vallankin kun Kanasen Maija Liisa vielä muisti: »Siellähän se Koivistonkin hevonen putosi vetelään ja sinne kuoli...»
"Niin ... noo ... mitähän se nyt sitten... Kukapas sitä ihmisille maailmassa apuansa tarjoo jos ei ihmiset," puheli Tiina selvästi tuntien itsessään että hän oli saanut hyvitystä Sannan puheesta. "Hyvä on Tiina meille, ja oikein niin kuin Jumalan sallimasta leski ja yksinäinen, että sopii ottaa tällaisen joukon tupaansa," liitti Matti akkansa kiitoksiin.
Se suuri, uudesta rakettu kestikiivaritalo, jonka kukapas olisi uskonut? yksi niistä kahdesta-neljättä köyhistä kullantekiäin-liittolaisista oli perinnön kautta ja ostamalla omaksensa saanut, oli täynnä kaupunkilaisia, jotka nauttivat virvoituksia.
"Valtiolta sinä saisit elatusta pyytää", sanoi hän ikään kuin jonkullaisella harrastuksella. "Valtion työssä Matti teloittui, niin valtio elättäköönkin!" "Kukapas niitä köyhän asioita sitten valvoisi, haukutaan vaan kaikkialla, mihin puutteinensa kääntyy." "Haukutaan", matki Pekkolainen, "haukkumiseksi se aina otetaan, jos joku sanoo asian julki ja halki.
Hän on Wladimir Wasiljevitsh, herra Sletkin, tilanomistaja, hovinherra, entäs sinä kukapas sinä olet?" Kauhea huuto keskeytti Souvenir'in puheen... Harlow oli vimmastunut. Kädet puristuivat nyrkkiin ja kohosivat, kasvot lensivät sinisiksi, vaahtoa kiehahti haljenneille huulille. Hän vapisi raivoissaan. "Kattoa! sinä sanoit" niin hän äänsi rämisevällä, rautaisella äänellään.
Mikko rupesi jäämään muista. "Kas Mikkoa, huonoa miestä!" sanoi Pekka renki pilkallaan. "Joko väsyy mies näin pian?" Tämä oli kipeä loukkaus ylpeälle Mikolle. "Mokomiakin miehiä!" tiuskasi hän. "Hiihdettiin sitä ennen Aunuksessa vuorokausikin umpeen, uupumatta. Luulettepa jo joitakin olevanne". "Niin, mahdoit Aunuksessa kaalullakin ajella; kukapas sitä oli näkemässä?
Kun vaan pimeys tuli, niin muija otti ja hiilikoukulla särki ja kaasi kaikki padat ja kattilat: kukapas muka nyt enää syömistä kaipaa, kun maailman loppu on tullut. Niin meni vellit ja kermat poroon, että kihisi.