United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei enää uhka myrskyjen, Ei houkutuskaan kultainen Kansaasi harhaan vietä; Mut aina, vakain askelin, Se mielin horjumattomin Käy viittaamatas tietä. Jo valostaapi päivä Suomenmaata, Ja hälvennyt on Suomen kansan yö; Ei lepoa tää aika meille saata: Nyt alkaa Suomen kansan *päivätyö*. Tuo työ se voimiamme kysyykin: Se vaatii hien, ehkä verenkin.
"Koetin tukea valtaistuintasi kaikilla keinoilla niin kauan kuin sitä voi tukea, niin kauan kuin se hyödytti Italiaa. Nyt on valtikkasi Italialle vahingoksi ja minä toivon, että sinä rakastat enemmän kansaasi kuin valtikkaasi." "Kautta Jumalan! Sinä et siinä erehdykään.
Wiimein läheni hän isäänsä, otti häntä kädestä kiinni ja sanoi: "hywästi, rakas isä! kiitoksia paljon paljoista waiwoistanne ja paljosta rakkaudestanne!" "Pidä aina Jumala silmäisi edessä, muista mistä olet lähtenyt, äläkä unhota kansaasi, jonka keskellä olet kaswanut!" sanoi isä, yhä pitäen poikansa kädestä kiinni.
LOUHI: Sull' on poika? ILMARINEN: Ei. LOUHI: Elähän ei sukusi jatkajata? ILMARINEN: Ei. LOUHI: Kelle siis kuutasi kuvailet? ILMARINEN: Sanoin jo sulle: Taon kuuta kansalleni. LOUHI: Kansa vaivas palkitsevi? ILMARINEN: Palkitseeko? Ei palkitse? En ole tullut tuumineeksi. LOUHI: Sinä siis kansaasi rakastat? ILMARINEN: Rakastanko? Kysymys sekin! Kuka ei kansaansa rakasta? LOUHI: Mutta miksi?
Minä kuulin kuinka hän nauroi kamalasti, huutaen: "Nyt on valo mennyt, nyt alkaa minun valtani!" Minä tunsin tuskan hien otsallani ja huusin: "Sanoithan äsken että valtasi alkaa vasta kun usko, toivo ja rakkaus ovat kuolleet " "Niin, mutta ne ovat jo kuolleet! Ne sammuivat kuin auringon valo äsken sammui. Katso ihmiskuntaa! Missä luulet löytäväsi uskoa, toivoa ja rakkautta? Katso omaa kansaasi!
Ja he hakivat sanoja ilmaistakseen muille sitä elämän väkevää voimaa, joka alkoi pulputa heidän veressään; eivätkä mitkään sanat olleet heille kyllin suuria ja voimakkaita. Mutta kipinä syttyi toisiinkin ja leveni levenemistään. Kävi kuin heräämisen ensi värähdys ihmissieluissa. Se oli uusi oppi. Tuntemattomalla, suurella voimalla se puhui sydämeen: rakasta kansaasi!
"Kuvaillessani Johnin viehättäviä huoneita, mainitsen viimeiseksi pääasian niitten kodikkaisuuden, sen sanomattoman tunteen, joka ilmaisee huoneen tosiaankin olevan kodin. Tätä viehätystä ei mikään taitavuus voi esiin loihtia. Eräs Ranskan kuningas sanoi kerran pojalleen: "'Poikani, sinun tulee näyttää rakkautta kansaasi kohtaan. "'Isäni, mitenkä voin näyttää rakkautta sitä kohtaan?
Tuntematon ääni hänen sotilasrinnassaan huutaa hänen sydämmensä syvyydestä: "Bartek, vapauta kansalaisesi! Nehän ovat omaa kansaasi!" Ja samalla kaipaa hänen sydämmensä kotia, Magdaa ja Pognembiniä voimakkaammin kuin koskaan ennen. Nyt hän on saanut tarpeeksensa Ranskasta, sodasta ja tappeluista. Aina selvemmin kuuluu ääni: "Bartek, vapauta kansalaisesi!" Kirotkoon Jumala koko tämän sodan!
Ovat, mutta ne ovat viimeistä muotia. Suloinen lukijani, saata oman maasi tuotteet muodikkaiksi; määrää, että raha kädessäsi on käytettävä uljaitten veljiesi, amerikkalaistemme hyväksi, jännitä kaikki voimasi ylläpitääksesi ja kohottaaksesi kansaasi. Mitä olet sinä ilman maatasi? Amerikkalaisena on ainoa arvo, minkä saavutat, syntymämaasi arvo. Ainoa kunniamerkkisi on oleva sen loistava tähti.
"En vihaa roomalaisia, taivas sen tietää, nehän ovat sinun kansaasi! minä kunnioitan heitä ja heidän muinaista suuruuttaan, minä pidän heidän oikeuksiaan kunniassa. Mutta valtakuntaani, Teoderikin luomaa, täytyy minun suojella ankarasti ja lahjomattomasti. Voi sitä kättä, joka nousee sitä vastaan.