United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän syöksyvi laaksoihin, vapisevi vuoret, tärisevi manner ja kiehuvi meri, min raivoista pintaa myrskyjen valkeat valjakot lentää. Hän syöksyvi laaksoihin, pitkäisen nuolena keskelle karkelon keinuvan entää, hän saapuvi, kansojen kultaiset kuvat pirstovi, syöksevi marmori-ylväät jumalien alttarit maahan, mi ompi jalkainsa ainainen astinlauta.
Heinäkuun 12 p:nä 1776 lähti Resolution Plymouth'in satamasta etelää kohden ja yhtyi vasta marraskuussa Hyvän Toivon niemellä Discoveryyn, joka oli lähtenyt liikkeelle myöhemmin ja viipynyt sitten myrskyjen tähden matkalla. Varustettuaan itsensä runsaasti ruokavaroilla, koti-eläimillä y.m., lähtivät molemmat laivat marraskuun lopulla purjehtimaan itään päin pitkin Intian meren selkää.
Vihdoin kuningas katkaisi äänettömyyden ja sanoi sysäten voimakkaalla aironvedolla venettä eteenpäin: "Tiedätkö, mitä ajattelen? Ihanaa mahtaisi olla ohjata väkevällä kädellä myrskyjen ja aaltojen kautta valtakuntaa, kansaa, tuhansia rakkaita olentoja onneen ja loistoon. Mutta mitä mietit, Camilla? Näytit niin lempeältä, ajatuksesi olivat varmaankin hyviä."
Mutta se on päässyt! Kiitollisuuden kyynel silmässäni rohkenen sen sanoa ja joskus ehkä vielä kerron lähemmin *kuinka* se on päässyt. Siunattu olkoon se koti, joka on ehkäissyt hänen hairahduksensa, parantanut hänen sydämmensä haavan, tarjonnut hänelle tyynen sataman, hellän suojan, jossa hänelle kestämiensä myrskyjen jälkeen on suotu aikaa levähtää, tointua ja löytää oma itsensä.
"Varmaan tulimme maalle, sehän oli selvä kun päivä, ja silloin valmistimme itsellemme iloisen hetken lämpimässä tuvassa; sillä olihan minulla pieni konttipulloni muassani, saatte tietää, herrat. Ja silloinpa minä kyhäsin pari värsyä jaa todellakin, sen minä tein. Ja ne kuuluivat ihan näin: "Ja nyt oomme kulkeneet myrskyjen päällä, laa, laa, laa!
Koivut ovat myrskyjen runtelemat ja talon vuokralaistenkin katkomat ... he kun näet tarvitsevat paljon polttopuuta hatarissa asumuksissaan: sattuuhan joskus tulemaan kylmäkin talvi. Sadetta on nyt ollut monta, monta viikkoa ... sumujen lomassa. Mitäpä Sakris Kukkelman tuonne katselee? Huviksensa vain ... ajankuluksi.
Kaksitoista vuotta kestävä holhoojain hallituskausi ei ollut mikään onnellinen aika; olisi tarvittu tyyntä myrskyjen jälkeen, levon aikaa taisteluissa vuodatetun veren takaisin saamiseksi; sen sijaan seurasi aika, jolloin suuret keskenään riitelivät ja pieniä sortivat, jolloin yksityinen voitonhimo oli ylinnä ja alinna yhteinen hyvä.
Nuorena oli jo Juho jäänyt orwoksi ja mailman myrskyjen waltaan, mutta nuot hänen sydämeensä kylwetyt totuuden siemenet oliwat kaikissa hänen elämänsä kohtaloissa suurena ohjeena ja lohdutuksena. Ne oliwat aina walaisewana lamppuna hänen elämänsä sumeina hetkinä ja ne estiwät hänen horjumasta niissä waaroissa, joita maailmassa on niin runsaasti tarjona. Olipa se jalo ja kallis perintö.
Ylpeänä ja uhmailevanako, nöyränä ja katuvaisenako, kylpienkö teeskennellyn surun ja murheen kyynelissä, vaiko vain menneiden sisällisten myrskyjen urat suurten, teräsharmaiden silmiensä ympärillä? Hänen oli mahdoton kuvitella sitä.
Me olemme siis taas rakkaassa vanhassa kodissamme, isäni, äitini, minä ja veli Jack vieläpä Hughkin, sillä hän on aina ollut kuin yksi meistä, vaikka nyt lähemmällä tavalla kuin ennen. Kuinka vähällä olemme olleet toinen toisestamme mailman tuiskussa eritä! Ja kuinka suloiselta nykyisen hetken hiljainen rauha kestettyin, pauhaavien myrskyjen verralla tuntuu!