United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rakkauden, pyhän rakkauden, heidän oman ainoan uskontonsa hirveintä herjausta ja kieltämistä. Sen he kumpikin selvästi käsittivät. Mutta tuo musta messu oli tällä hetkellä liian suloista heille, että he kerran vauhtiin päästyään olisivat voineet siitä luopua ja sen lopettaa. Heidän poskensa olivat alkaneet hohtaa.
Hänen kasvojensa synkkyys ei liioin johtunut, niinkuin naapurimaan Englannin asukkaiden, ilmaston vaihteluista, sillä synkkyys paheni yleensä kauniiden vuodenaikojen lähestyessä. Kesäkuu ja heinäkuu olivat Athokselle aina kaikkein hirveintä aikaa. Hänellä ei ollut tiettävästi mitään hetken huolia, ja tulevaisuudesta puhuttaessa hän välinpitämättömästi kohautti olkapäitään.
Tässä sokea keskeytti puheensa, ikään kuin kauhistuen tuota sairaalloista, houreen-tapaista mielikuvitusta, ja oli hetken aikaa ääneti, mutta laski sitten sormensa ristiin, ojensi verkalleen ulos-päin käsi-vartensa ja parahti kamalaan läpitunkevaan huutoon, joka ilmaisi hirveintä epätoivoa.
Niin toivomme ja huudamme: eläköön Suomenmaa ja sen rohkeat poijat, eläköön armollinen kuninkaamme! KARIN. Matti! CONON. Siinähän mies. MARGARETA. Mutta hän saattaa murheen sanoman. KARIN. Sano kiireesti mitä tiedät, sano kiireesti? CONON. Mitä kuuluu, Matti? KARIN. Minä ouneksin hirveintä! CONON. Hän sanokoon sitten että Suomen armeija pohjassa on hävitetty ja valloitettu Sveaporin linna. Mitä?
Kimeä hätähuuto kuului myöskin suutarinlesken portailta. Hely oli kuullessaan lapsensa äänen päässyt kivettyneestä tilastaan. Hän kirkasi ensin ja juoksi sitte, aavistaen mitä hirveintä, maantielle. Päästyänsä vaunujen luo, jotka nyt seisahtuivat, koska ajaja meni porttia avaamaan, kohtasi hänen katseensa Akselin.
Vaan kuin hän viimein oli makaamassa säkillä, tunsi hän haavojensa polttavan tuskan melkoisesti lievenevän. Cassy vielä asetti puuvillatukun hänelle pään alle ja istahti sitte sairaan viereen maahan. "Mies parka!" puhui hän, katsellen Tuomoa säälivästi. "Siinä makaatte nyt tuskissanne ja kärsitte hirveintä kipua. Ja mitä varten oikeastaan? kysyn minä.
Vasta iltapäivällä sai hän tietää, että hänen itsensäkin oli jo sanottu kuolleen. Se oli hänestä hirveintä mitä ihminen ajatella taisi, ja hän lupasi palkinnon sille, joka ilmoittaisi "kuka tuon huhun oli alkuun pannut."
Nouskaa Kuin haudasta ja aavein' ilmi tulkaa, Ett' ois tää hirmu täysi! Kello soimaan! LADY MACBETH. Miks talon nukkujia kokoon kutsuu Noin jylhä torvi? Sanokaa! MACDUFF. Lady armas, Mun kerrottavani ei sovi teille: Sanani murhan tois, jos vaimon korvaan Ne koskis. Banquo! Murhattun' on Kuninkaamme ja herramme! LADY MACBETH. Voih! voih! Meilläkö? BANQUO. Hirveintä, miss' olkoonkin!
Jos toinen sortui koettelemisien alla, oli toinen pystyssä, tukemassa ja vahvistamassa uupunutta, virvottamassa väsynyttä. Vuorottain kävi sortuminen, vuorottain virvottaminen, ja jossa väkevin vaipui, vahvin sortui, siinä oli heikoin jälleen seisomassa lujana kuin muuri ja vahvasti torjumassa yhteistä ja siis hirveintä kukistumista. Eihän muuta. Yksissä neuvoin ruvettiin tervauunia rakentamaan.