United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ukko siitä uuen kerran Vielä mainitsi Matille: "Mitä vielä Matti parka, Uotahan yheksän vuotta, Kovin paljon kymmenkunta, Kyllä saat Savosta mennä Purrella punakokalla, Vettä myöten vieretellä, Tuuli purjetta puhuupi, Aallot paattia ajaapi.

Kurja mieleltä kuningas Läpi aaltojen ajaapi Jalon joukkoa Jumalan, Meneepi meren sisälle. Vesi kaatui kahden puolen Aivan yhtehen äkistä, Kuten seinät korkeammat, Muljahtavat linnan muurit, Peittääpi pahojen parven.

Koti köyhtyypi peräti, Kukkaro kululle käypi. Nutut ryysyiksi repiipi, Ruumihin rumaksi saapi, Tautiseksi tahrajaapi, Akan karkuhun ajaapi, Lapset laittaapi perästä, Kotirauhan karkoittaapi. Minkä tähen tää pakana, Kaiken kansan turmelia, Muoti-synti merkillinen Esivallalta vapaana Kieltämättä kierteleepi, Kansan kaiken häiritseepi?

Muutamassa kohti runoilee hän laulujensa vähästä arvosta näillä sanoilla: Virteni ovat verrattavat Semmoisen sepän takeisiin, Joka ahjollen ajaapi, Hiilet polttaapi poroksi, Rauan tuiki turmeleepi, Ei kunnon kalua saahen. Isänsä kuoltua tuli Paavo kuin vanhin poika isännäksi taloon.

Ymmärryksen yllyttelet Jättämään sian hitolle, Pirun pirtiksi rakennat, Kannat sinne kaikenlaista Roistoa romun sekaista, Perkeleen perehinensä, Ruman hengen renkinensä, Jotka johtavat sisähän Kuolon synnit kauhiammat, Pukin saavat partoinensa, Riikinkukon rilloinensa, Kilpikonnan koipinensa, Käärön tuovat käärmehiä, Tiikerin terävin kynsin, Saavat sinne sammakonkin, Sialle sijan tekevät; Uskon tähen sammuttavat, Armon enkelin e'emmäs Häijy henki pois ajaapi, Pyhä henki pois meneepi, Luojan kyyhky karkoaapi.

Veitsen verisen vetääpi, Puukon hirviän hiasta, Jolla akkansa ajaapi, Perehensä peljättääpi, Akan metsähän ajaapi, Pellolle pereväkensä. Kumu kuuluupi kylähän, Tomu toisehen talohon, Metsähän iso meteli.

He ovat muuttaneet pelon omasta rikoksestaan teidän velttouteenne, joita kaikkia se ajaapi yhteen, että halaatte samaa, vihaatte samaa, pelkäätte samaa. Mutta tämä on hyvien kesken ystävyyttä, pahojen kesken lahkokunnallisuutta.

Kyllä on Kokilla kengät, Sievät saappahat jalassa, Vaan ei lapsilla varoja Saaha vielä virsujakaan, Täytyy panna paljas jalka Lumen päälle liukkahasti, Kun vaan kerran kaapaiseepi Hanno hierimen käteensä, Akan metsähän ajaapi, Lapset kaikki kankahalle, Jossa saavat joukoltansa Itkeä isän pahuutta.

Kurja mieleltä kuningas Läpi aaltojen ajaapi Jalon joukkoa Jumalan, Meneepi meren sisälle. Vesi kaatui kahden puolen Aivan yhtehen äkistä, Kutta seinät korkeimmat, Muljahtavat linnan muurit, Peittääpi pahojen parven.

Miehiä on miehet kaikki: Mitk' on miessä ollaksensa, Jotka maita matkustavat, Työnsä toimella tekevät; Merimies on merkillinen. Joka aalloilla ajaapi. Ei kohta kotona käyä, Kun laiva lahelta lähti, Seilit ottivat selälle. Haihtui silloin herran rouva, Unehtui ukolta akka, Kun laiva lahelta lähti, Tuuli tuuvitti alusta.