Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
"Voitko aavistaa mitä se merkitsi?" "Voinko minä aavistaa!" huudahti Chilon. Hän kumarsi jäähyväisten merkiksi ja lausui: "Suokoon teille Fortuna runsaat lahjansa, jalot herrat!" "Käske antaa itsellesi viitta!" huusi Petronius hänen jälkeensä. "Ulysses kiittää sinua Thersiteen puolesta," vastasi kreikkalainen. Hän kumarsi vielä kerran ja läksi.
RISTIVELI. Mutta et tunne minua. SKULE KUNINGAS. Sinä se olet, joka tahdot seurata minua Elgesäterille. RISTIVELI. Minä se olen, joka seuraan sinua kuninkaan-istuimelle. SKULE KUNINGAS. Voitko sen? RISTIVELI. Voin, jos itse tahdot. SKULE KUNINGAS. Ja millä keinoin.
Miksikä minun pitäisi hävetä? Voitko kieltää mielelläsi tahtovasi olla hänen vaimonansa?" "Mathilda, jos sinä" Aino ei saanut enempää sanoneeksi, sillä samassa tuli ylioppilas, puettuna uuteen nuttuun ja hänen jälessään kulki vanha palvelia, kantaen tarjottimella viiniä, marjahilloa ja hienoja leivoksia.
Neitiseni, cucullus non facit monachum, se on niin paljon kuin: minulla ei ole kirjotakkia aivoissani. Madonna hyvä, suokaa minun todistaa, että te olette narri. OLIVIA. Voitko sen tehdä? NARRI. Sangen sievästi, madonna hyvä. OLIVIA. No, todista. NARRI. Sen täytyy tapahtua kysymyksien ja vastauksien kautta. Pikku sievä kyyhkyseni, vastatkaa.
Bengt ei näyttänyt lainkaan huomaavan, että Ester oli kalpea ja harvasanainen. Vasta päivällispöydässä hän äkkiä kylmällä, väliäpitämättömällä äänellä kysyi: "voitko pahoin, Ester, vai eikö jokin sinua miellytä, näytät niin kalpealta ja epäsuosiolliselta?"
Voitko sinä, Alfred, ajatella sitä että me olemme menettäneet Eyolfin? Saamme tottua sitä ajattelemaan. Minä en voi. Minä en voi. Ja tuo kauhistava näky, joka on vaivaava minua koko elämänikäni. Mikä näky? Mitä sinä olet nähnyt? Minä en itse ole nähnyt mitään. Olen kuullut vain kerrottavan. Oh ! Kerro se suorastaan heti! Minä sain Borghejmin lähtemään kanssani laiturille Mitä sinä sinne?
Kreivi isäni olin sanova näkyi minusta aina enemmän vanhanaikaiselta, hänen aatteensa aina enemmän ahdasmielisiltä, hänen mielensä aina supistuneemmalta ... minä päätin, ettei hän ymmärtänyt nauttia elämää ja ettei minulla ollut muuta tehtävänä ... ja tällä tavalla, Emma, lisäsi hän, tarttuen hänen käteensä, tällä tavalla olin minä eroitettu ihmissuvusta, varsin toisilla tarpeilla, toiveilla, iloilla kuin muut; minä näin itseni olevan, kuni ihminen kuussa esineitten joukossa, joita en minä tahtonut tuntea... Voitko sinä nyt selvittää tätä?
"Voi hyvä Jumala! voitteko meitä auttaa?" kysyi Martti hätäisesti. "Hiljaa! aika on lyhyt voitko minulle antaa perintökuitin ensimäisen vaimo vainajasi jälkeen?" kysyi Kolkki asiallisesti. "En, sitä en voi tehdä! kuitti ja muut kirjat ovat minulta varastetut", sanoi Martti hämillään.
Tosin se niin on, vastasi Feliks. Nimet sydämessäni kaikuvat ja nyt se selkenee, miksi aina unissani linnan ja puiston näen. Voitko puhettasi todeksi vannoa, mies? kääntyi kreivi karhuntanssittajaan päin. Kaiken uhalla, mikä minulle on arvokasta ja kallista, hän vastasi. Hyvä, siis tahdon teitä päästää enkä enää rikostanne rangaista, sanoi ruhtinas.
Voitko kaivata sen valohäivää, Kun on iltas niinkuin tähtitaivas Kirkas, toivos ääretön kuin se? Armaimmaks' mik' ennen sulle näytti, Toivos rohkeinkin, mink' onni täytti, Silmistäs jo tyhjiin raukeaa; Niinkuin kulkijalle Alppimailla Laakson riemut viehätyst' on vailla, Kun hän korkeall' on vuoren laella Ja hänt' ylhäis-ilma vilvottaa. Mik' on autuus etsimämme täällä?
Päivän Sana
Muut Etsivät