Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Etkö sinä, hyvä ystävä omin silmin nähnyt, millainen vekara se oli; potki ja molisi kuin vimmattu, niin että töin tuskin ... mutta pidähän hyvä ihminen perää...!" "Jahka saan valkeata piippuun." "... niin että töin tuskin jaksoin sitä kiskoa, ja justiin kuin olin saanut sen ter-teivelin veneen laitaan, niin siitä sen piti pompahtaa pois." "Kun pompahti, niin pompahti." "Jassoo!
Mutta hänen sydäntään kouristi jäätävä tuska, ja hän samosi eteenpäin kuin vimmattu. Mutta sitten hän äkkiä kallion sammalisella kummulla näki näyn, joka sai hänet siihen paikkaan seisahtumaan. Hänen silmänsä ja suunsa jäivät auki pelkästä hämmästyksestä. Sitten hirmuinen jännitys raukesi. Väkevä väristys kävi hänen ruumiinsa läpi ja hän tunsi itsensä jälleen lujaksi.
Hän ei virkkanut mitään sitä tehdessään, hymyili vaan itselleen Thorelle, joka oli heittänyt parhaimman hevosen ja parhaimman reen. Mutta vaikka he nyt ajaa ryntäsivät jäälle kukin tarkoituksella temmata tyttö itselleen, niin heissä kyti niin vimmattu viha Thoreen, että se antoi sopua kaikkeen, ja se lupaus, minkä kukin ajatuksissaan itsekseen teki, oli Thorelle yhtä hyvänsuontuinen!
Mikä vimmattu vihuri! Ilma vinkuu, myrskyää. HIPPO. Heitä loitsusi, Onervo. Soittosi lopeta, Hippo. Mitä Pohjolan kiroja Illi tuolla lie lukenut. ONERVO. Tenhokas oli tekomme. Ilman haltijat väkevät Riehuvat apuna joukon. Näetkö tuolla liekin lieska! Nyt siellä meteli nousi. Kuuluu kirkua, parkua, torven pärrytystä, sotahuutoja: "Hakkaa maahan!" ja asetten kalsketta.
Nyt oli metsästäjä valmis; hän astui oikean jalkansa taaksepäin ja ojentaen vasempaa kättänsä pitkin pyssyn piippua, kohotti hän sitä lintua kohti. Joka silmä kiiti salaman nopeana ampujasta lintuun, mutta kun odotettiin pyssyn laukauksen kuuluvan, niin kuuluikin vaan piin lipsaus rautaa vasten. "Linkkaus linkkaus," huusi neekeri, hyppäsi ylös kuin vimmattu ja asettui linnun eteen.
Viulu oli muassani, minä rupesin soittamaan, sillä Anna-Liisa kuunteli halusta viuluni ääntä. Tuvassa oli koko joukko kylän nuorisoa ja niiden seassa eräs Timo niminen torpanpoika, joka minun mielestäni useammin, kuin tarpeellista oli, katseli Anna-Liisaa. Minä painoin viuluani vasten leukaani, poljin jalkaa ja soitin kuin vimmattu.
Luulin että jostakin syystä tarvitaan ihan välttämättä kuumaa vettä Ingrid naurahti. Minä hyökkäsin kuin vimmattu, ämpäri kourassa, ulos Ingrid yltyi hillittömästi nauramaan. En nähnyt tietä ja aloin kompuroida suoraan eteenpäin. Mitä herran nimessä siinä oli edessä Ne oli vissiin niitä Gabr Gabrielin kan kanak Ingrid ei saanut naurulta mitään sanotuksi ja pyyhki vaan kyyneleitänsä.
Noin seisoi vanhus sorja, uros ryhdiltä, katseeltaan, lumipäinen, kookas, norja, on moinen hän muotojaan. Vaan miksi ukko nyt pauhaa, lyö jalkaa kuin vimmattu mies? Eletäänhän keskellä rauhaa, melu tuommoinen mitä ties?
Ja pistäen päänsä ulos akkunasta: »Nyt hurjimus laukkaa täyttä karkua! Pidelkää kiinni nyt! nyt mennään hirvittävää vauhtia! Katsokaa, katsokaa, kuinka se sähisee ja räiskyy ja kiitää kuin vimmattu! Koko maailma lentää taaksepäin!» Ukko Witt istui onnettomana odotellen viimeistä hetkeänsä. Hän risti kätensä ja sanoi Swartille: »Herra Jumala, naapuri Swart! Kunhan se peto vain ei pillastuisi!»
CLAUDIO. Kaiketi eräs tärkeä asia, jonka kanssa en pääse maalle puuhatessani kaikin voimin, ja tämä aatosten vimmattu hälinä ei suonut minulle yöseen rauhaa. ANGELO. Yksi salaisuus? CLAUDIO. Kiusallinen salaisuus. Jos taitaisin sen ilmaista, niin leimauksen vauhdilla tässä kääntyisi tapausten virta juoksemaan päinvastoin nykyistä suuntaansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät