Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Jos olisivat katsojat uskaltaneet pitää silmiänsä auki, niin olisivat nähneet, kuinka sukset nuolena viilsivät kuilun ylitse, kuinka ne sitten jälleen kumahtivat kuilun toiselle laidalle, kuinka Ellu silmänräpäyksen vaan horjahti ja heilahti, suksiltaan kumminkaan kaatumatta, ja kuinka hän sitten jälleen hiljalleen läheni kosken kuohua.
Ne olivat uskaltaneet lähteä juonikkaalle Korpikoskelle silloinkin, kun koski oli pahimmillaan. Eikä muistanut tämä polvi, että entisten isäntäin lauttoja ohjatessa olisi sattunut onnettomuuksia. Raskaat tukkilautat viilsivät hyrskyissä, vilahtivat vaarallisten kallioiden ohi ja notkistivat kankeita kylkiään perämiesten tahdon mukaan äkkimutkissakin.
He näyttivät todellakin tahtovan mennä kilpaa jääkärien luotien kanssa, jotka täällä heittivät hevosen ja miehen nurin niskojensa hangelle, että lumi vahvana pyrypilvenä pyöri heidän ympärillään, tuolla sivumennen naappasivat yhden taikka pari jalkaa juoksijalta, jonka kautta ratsastajan täytyi antautua vangiksi, viilsivät kuoren puista ja saattoivat aikaan kaikenlaista turmiota elävissä ja hengettömissä esineissä.
Siis ajatella jo meidänkin, jalo vanhus, on aika atriatamme. Sa poikaas saat kyll' itkeä sitten, vietyäs Ilioniin, monet kyynelet vierähytellä." Virkki ja nopsana nousi ja uuhen valkeavillan teuraaks iski, ja koht' asekumppanit nylkivät uuhen, viilsivät viiluihin, lihat vartaisiin pujotellen, taiten paistoivat, palat vartailt' ottivat jälleen.
Kaikki "napulherrat", joilla ei ole varaa hankkia itselleen turkkia, mennä viilsivät kylmän kynsissä melkein juoksujalassa katuja pitkin, kädet taskuissa, palton kaulus pystyssä ja pää kyyryksissä olkapäiden välissä.
Se oli niin hurmaavan hauskaa, ettei osannut oikein sitä vielä ajatellakaan. Ja vähän väliä viilsivät suloiset väreet pitkin selkäpiitä ja poskissa särisi... Mutta sill'aikaa seisoi poika alhaalla ja katseli yhä ylös. Etkö sinä, tyttö, jo tule pois ... mitä sinä siellä teet? mutta ei tyttö kuullut. Minä otan korennon pois, niin et pääsekään! Mutta ei Elli sitäkään kuullut.
Tätä ajatellessaan tunsi mielensä hieman lauhtuvan ja kyyneleensä väsäytyvän, mutta kun taas kiertyi mieleen ne äsköiset Hannan sanat: portto, hullu, niin ne viilsivät taas niin syvältä, että aukesi uusi kyyneltulva. Mutta ennen kuin viereisessä huoneessa löi kello kolme, hän nukkui ja päivän sarastaessa herätessään tunsi mielensä tyhjentyneeksi.
Kuoleman sanansaattajat viilsivät vakoja Sveitsiläisten polvillaan oleviin riveihin. Monta kaatui, verissään ja silvottuna. Muut yhä vaan rukoustaan jatkoivat.
Ja se lensi toisen eläimen luota toisen luo, ja se räpäytti siivillään, niin että eläimet sokeutuivat, ja kumpikin luuli toveriaan vihollisekseen. Ja he rupesivat keskenään taistelemaan. He viilsivät halki toistensa kyljet, kunnes keto oli punaisena verestä ja maa vapisi heidän allaan. Linnut istuivat vieressä katselemassa, ja veren virratessa he astuskelivat ympäri kentän.
Siksipä olikin sen sirpaleilla terävät reunat, jotka viilsivät Pietari-paran sydämeen syvät haavat ja saattoivat hänet vimmaan. "Raivoissaan tempasi hän pöydältä vielä lämpöisen leivän ja lähätti sen suoraan akkunasta ulos. "'Syö itse, kun tuollaista annat. Pitäiskö minun tuollaisella töryllä viimeinenkin lapseni vainajaksi saattaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät