Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Olkoon tai älköön vastasi Eerikki vihoissaan, mutta ethän tahtone, että päästän sen irti täällä puutarhassa, että se kenties vielä kerran pääsee käymään kimppuusi!
Jospa vielä olisit hengissä ja ymmärtäisit ihmiskieltä, niin kysyisin sinulta: 'Onkohan puolisoni palannut sodasta? Vieläkö hän Genoveevaansa ajattelee? Vieläkö hän on minulle vihoissaan, vai onko saanut tietää viattomuuteni? Hän elää ylellisyydessä ja minä menehdyn tänne puutteeseen ja kurjuuteen».
Vihdoin ilmoitettiin asiasta äidilleni. Hänelle kerrottiin, että itkin siellä ja palasin aina menehtyneenä. "Vihoissaan äitini sanoi, etten saisi käydä haudalla kuin hänen kanssaan. Ja sitten hän puhui jotakin halveksittavasta heikkoudesta. "Mutta koko sydämeni nousi kieltoa vastaan ja kävin haudalla siitä huolimatta. "Kerran hän itse tapasi minut siellä.
"Jumalan tähden, vaietkaa, Charlotte!" huudahti neiti Fliedner kalman kalpeana tarttuen hänen käsivarteensa. Vihoissaan irtaantui nuori neiti hänestä. Mykkänä kummastuksesta katseli herra Claudius uhkaavaa naista kiireestä kantapäähän. "Ja mitä vaadit?" kysyi hän tavallisella tyvenyydellään. "Ennen kaikkea, selkoa syntyperästäni!" "Tahdotko tietää totuuden!"
Voin saarnata myös, voin messuta myös; totta juukeli, heität ja hellität työs tai ainakin senverran katsahdat tänne, ett' tunnet kuin laukee järkesi jänne ja lankeat peljäten polvillesi, pyhimyksiä pyytelet turvaksesi, tulet tuhmaksi taas, kiellät kirkkahan pääs, kadut vaivaista syntistä synnyntääs! Oli kummitus oikein vihoissaan.
Kysymys ei aivan suorastaan koskenut asiaa, mutta everstiluutnantti arvasi, mitä sillä tarkoitettiin, ja vastasi jyrkästi, ett'ei hän aikonut ensinkään ryhtyä vastaamaan "herra Bourdelot'ille". Asia jäi siksensä silloin ja ranskalainen lähti vihoissaan ja loukattuna pois. Mutta vähän myöhemmin teki hän saman kysymyksen.
Hän on vihoissaan siitä, kun olen sinun kanssasi kihloissa, sillä hän lienee luulotellut, että tulisin hänelle vaimoksi, vaikka en koskaan ole voinut häntä kärsiä ja olen aina ollut hänestä hyvin välinpitämätön. VILHO. Ahaa, hän on siis mustasukkainen! MARI. Mustasukkainen! Vieläpä mitä! Se vaan häntä harmittaa, että tällä tavoin muutama tuhat markkaa menee hänen käsistään.
Mies väkevä vapisi surusta myös ja vihdoin vyöryivät, hänen itse tietämättä, isot kyyneleet alas pitkin sasupäitä. Kukaan ei nähnyt sitä paremmin kuin Lauri, perään seisahtanut päresoitto kädessä; koko muu joukko oli jo vaeltanut heidän ohitsensa. Uoti poispyykäisi pian, ikään kuin vihoissaan, kyyneleensä ja sanoi: "Tule, Martina, me löydämme kyllä pojan!
Miettikäät hyvin! Hyvästi, Swartin emäntä!" "Hyvästi, herra pastori! Niin, se on kyllä totta se on nyt niinkuin se on ja minun ukkoni ei pidä lukua mistään. Ei hän koskaan sanaakaan sano". Ja Swartin emäntä niiasi niin syvään kuin voi ja seurasi pappia ovelle. "Hyvästi, herra pastori!" Tuskin oli pappi ehtinyt pois, ennenkuin eukko rupesi vihoissaan astumaan edes takaisin lattialla.
Eipä siitä erikoista... Paitsi jotta ne kyläläiset pyytävät poistamaan tämän telehvoonin, jotta ei se paha henki... Telefooninko? keskeytti vallesmanni kiivaasti. Ka sen... Ne jo siitä meidän kylän kohdalta hävittivät valmiiksi sen telehvoonilinjan, jauhoi Juvonen. Silloin huusi vallesmanni vihoissaan akkunasta: Matti... Matti hoi!
Päivän Sana
Muut Etsivät