United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eipä siitä erikoista... Paitsi jotta ne kyläläiset pyytävät poistamaan tämän telehvoonin, jotta ei se paha henki... Telefooninko? keskeytti vallesmanni kiivaasti. Ka sen... Ne jo siitä meidän kylän kohdalta hävittivät valmiiksi sen telehvoonilinjan, jauhoi Juvonen. Silloin huusi vallesmanni vihoissaan akkunasta: Matti... Matti hoi!
Vallesmanni jo hykerteli käsiänsä ja uhkaili Vesalle rangaistusta: Maltahan sinä ... maltahan kun minä sinut kynsiini saan! Nopeasti järjesti hän takaa-ajon ja lupasi Juvoselle toimittavansa kadonneet lapset vanhemmillensa. Kun Juvonen yhä viipyi, kysyi hän siltä: Vai onko sinulla vielä mitä muuta asiaa?
Heitä pois ne muut työt ja mene sanomaan lautamies Koljoselle, jotta manatkoon kaikki Köyhäjoen kyläläiset oikeuteen telefoonilinjan hävityksestä! Sen kuultuaan painui ukko Juvonen tavallista syvempään kumaraan. Mutta palatkaamme poikien luo. Lampaanajoseikkailusta selvittyään he hiiviksivät kotvasen arkoina metsässä.
Ukko Juvonen oli tullut kyläläistensä valtuuttamana pyytämään vallesmannin apua kahdessakin asiassa: ensiksi että löydettäisi kadonneet pojat Tena ja Vikki ja toiseksi että ryhdyttäisi poistamaan telefoonia.
Ka sieltä omasta valtakunnastaan ... niin kuin herra vallesmanni tietää... Lopulta ei asiasta tahtonut tulla mitään selvää. Vasta kun vallesmanni pani kovalle, vaatien tietoa mikä ukko se on, ilmotti Juvonen: Ka se joka meidät itse kunkin on vietellyt pois herrasta ... niin kuin vallesmanni itsekin tietää... Se vanha vihtahousu. Alkoi uusi selvittely.
Lotta lisäsi jo kuin itsekseen: Siinä se nyt on jo ... se itse Antti! Mutta asia selvisi pian. Lauma syöksyi jo väen kohdalle. Juvonen huomasi hurjan poikaparven ja kiroili hädissään: Johan minä sanoin, jotta ne ovat lampaat...! Ottakaa sukkelaan seipäät ja antakaa niille syötäville, tahi ne ajavat lampaat kuoliaiksi. Väki syöksyi aseita etsimään.
Vihdoin arveli vanha Juvonen: Lampaatkohan nuo juoksevat ... kun se kuulostaa vähän lampaan kellon ääneltä! No eihän se nyt paha henki toki lampaita ryllää ... viattomia eläviä, oikasi siihen Ahokkaan vanha Lotta. Pilvi yhä läheni ja melu koveni, mutta mitään ei voinut erottaa sakeasta pölystä. Lotta jo arveli: Jokohan tuo on nyt se itse se vanha vihollinen tulossa... Hän mietti. Väki oudosteli.
Juvonen huusi lisää: Ne ovat paholaisen juoksupoikia... Antakaa ruojille seivästä! Ja nyt alkoi ajo. Pojat huomasivat vaaran ja huudahtivat: Voi ... voi! Ja yhä hurjempaa vauhtia painoivat he tietä pitkin, väkijoukko riensi meluten perästä. Pojat unohtivat lammasten ajon ja koettivat vain pelastua. Mutta älytön lammaslauma painoi vain eteenpäin.