United States or Spain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kullervo, Kalervon poika, meni nuotan tarvontahan. Itse tuossa tarpoimelta sanan virkkoi, noin nimesi: "Tarvonko olan takoa, panen miehuuen nojassa vai panen asun mukahan, tarvon tarpehen takoa?" Vetäjä sanansa virkki: "Mi on siitä tarpojasta, ku ei tarvo olan takoa, pane miehuuen nojassa!"
Meidän maiset johtajat, Miten Mooses, kuolevat: Jesus, taivaan Josua, Kanaaseen on johtava. Hän se vakooja ompi maan, Joka viepi yksin vaan Kautta kuolon Jortaanin Meitä Isän majoihin. Hän se tulenpatsas on, Mailman valo verraton, Totuus, tie ja elämä, Isän luokse vetäjä. Taivaan manna Hän on vaan, Alas astui päälle maan. Eipä kohtaa kuolon yö Sitä, joka Häntä syö.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Hyvä on laulu loppuvasta, lyhyestä virsi kaunis; miel' on jäämähän parempi kuin on kesken katkemahan." Itse Pohjolan emäntä liikkui sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Olipa tässä ennen koira, rakki rauankarvallinen, lihan syöjä, luun purija, veren uuelta vetäjä.
Pianhan minä sen tavoitan ja joudun edellesi. Hyvä kun jäljessä pysyisit! Tokihan tuossa kiireessä. Yhdestä aisasta on reki perässäsi tänäkin kesänä, toisen aisan vetäjä kiipeilee Lapin tuntureilla revontulia haistellen. Semmoinen se on sen kahden köyhän kohtalo, osa ja arpa. Mutta köyhä kun pääsee rikkaan kainaloon, niin on kuin herran kukkarossa.
Kirjoittajaherra ei sitä näkynyt olevan kuulevinaan, pitkät mustat viikset näyttivät vain venyvän entistään pitemmiksi hänen kirjoittaessaan Jysky-Jörkin nimeä. Samassa saatiin hevoset valjaihin ja vaunut lähtivät edellä painamaan tielle, mutta Harmi oli jo toisella virstalla kävellen nousemassa vastamäkeä kuten ainakin rahtikuorman vetäjä.
Enhän minä milloinkaan ole ollut mikään hyvä hevonen, en juoksija enkä vetäjä, mutta oli se kuitenkin häpeä.» Olihan Pekalle jo hänen pitkän elämänsä aikana sattunut kaikenlaista, oli häpeitä isojakin, voimattomuuden ja vanhuuden, mutta ei tätä ennen, että olisi jäänyt pantu kuorma tielle.
Niin perille päästyänsä itse tuon sanoiksi virkki: "Henkeäs, hyvä hevonen, huokoas, vetäjä varsa, kylylöyly löyhäytä, sauna lämpöinen lähetä, jotta, huono, hoivan saisin! Avun, ange, tarvitseisin." Henkäsi hyvä hevonen, huokasi vetäjä varsa vatsan kautta vaivaloisen: min hevonen hengähtävi, on kuin löyly lyötäessä, viskattaessa vetonen.
Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi minä poloinen poika, kun kuoli emo minulta, uupui uutimen tekijä, vaipui vaipan kirjoittaja, pitkän piustan kehreäjä, väkivärttinän vetäjä; enk' ollut luona luopuessa, läsnä hengen lähtiessä! Lie kuollut kovin viluhun vainko leivän puuttehesen?
Samassa näki sen Söderlingskakin ja painalti auran kären multaan, niin että vetäjä oli lentää selälleen. Mitä Helga siellä huitoo? Onko se nähnyt meressä jotain? Jo nähdään! Tullaan! Tullaan! Lakkaahan jo! Hän teki kädellään kieltävän liikkeen, viitaten kiukkuisesti Korsuun päin. Helga näytti ymmärtävän, koska samassa katosi. Se on varmaan nähnyt meressä jotain. Miksei se tule itse sanomaan?
Huoneessa oli neljä kronometriä, jotka kaikki kävivät, osoittaen melkein minuutilleen samaa aikaa. Asetin kelloni niitten mukaan. Tuulimylly oli niitten vetäjä. Niin pian kuin kronometrien kellonkoneistot oli vedetty, irtaantui niistä tuulimyllyn vetotanko yhdistyäkseen niihin määräajalla uudestaan. Raskas paino oli tuulimyllyn synnyttämän voiman välittäjänä kellojen koneistoon.