United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän lisäsi vielä, että heillä olisi siitä matkasta sekä hyötyä että huvia, sillä niillä mailla, joiden halki he joutuisivat kulkemaan, oli tavattoman runsaasti kaikenlaatuista metsänriistaa, ja Dal-joen varrella kohoavilla tuntureilla oli peuroja laumoittain. Majavia oli myöskin runsaasti.

Oli iltapäivä; tuolla ylhäällä tuntureilla laskee aurinko myöhempään, ja se loisti vielä silloin taivaan rannalla, kun he tulivat laaksoon; pian se kuitenkin laskeusi erään kaukaisen tunturikukkulan taakse ja heti alkoivat tähdet kiilua täydessä kirkkaudessaan ja revontulet alottivat leikkinsä.

"Ei sun tarvitse olla huolissasi minun tähteni, äiti", vakuutti Aslak. "Minä olen usein pyytänyt riekkoja tuntureilla, äiti, ja luulenpa melkein että minulla nyt on ansassa yksi". "Mitä sillä tarkoitat?" "Se on hänen tyttärensä Liv, ja ne molemmat riippuvat kiinni toinen toisestansa kuin kaksi heinätukkoa. Mutta nyt meidän täytyy erota, äiti. Hän katselee niin minun jälkeeni".

"Te olette sentään, tohtori, näinä päivinä tutkinut maalaishenkeä koskevia seikkoja paljon syvemmältä ja käytännöllisemmältä kannalta, kuin minä, vanha miesparka!" Olimme häämatkalla, Norjan tuntureilla, nuori vaimoni ja minä. Postissa sain ristisidelähetyksenä Wallenbergin uuden kirjan.

Kamreeri alotti keskustelut Sakari ukon kanssa, joka ensin sanoi jyrkästi ei; mutta kun kamreeri vei hänen ja Annan kotiansa, jossa kaikkialla ilmaantui hyvinvointi, vieläpä rikkauttakin, ja selitti että hän tahtoi ottaa Annan omaksi lapseksensa ja perilliseksensä, alkoi Sakari vertailla majaansa tuntureilla siihen komeaan huoneesen, ja perintöä, jonka hän taisi jättää tytöllensä, nimittäin; poro ja kenties muuan riksi rahassa tämä vertailu vaikutti että hän rupesi peräytymään päätöksestänsä; sillä ei hän tahtonut olla vastoin lapsensa onnea.

Hän seurasi tottelevaisena tohtori Sandinin määräyksiä, otti virkavapautta pariksi kuukaudeksi ja valmistelihe lähteäkseen heti kun kevät-ilma hiukan lauhtuisi, Jämtlanniin ja Norjaan, viettääkseen jonkun aikaa tuntureilla.

Ukko Pekkalainen oli iloissaan nähdessään hänet jälleen, ja tulijalle oli kerrottavana se lohdullinen sanoma, ettei suomalaisten ja ruotsalaisten välillä ollut tapahtunut mitään ikävyyksiä hänen poissa ollessaan, eikä myöskään norjalaisten kanssa. Metsäseudulla oli hiljaista ja rauhallista. "Oletpa sinä, Pekka, kauan viipynyt metsässä ja tuntureilla, enkä sitä ihmettelekään.

Mänty- ja kuusimetsä seisoo ylähällä metsän päävoimana, tummanviheriänä ja korkeakasvuisena, suorana ja vakavana; mutta vielä ylempänä tuntureilla ilmestyy taas koivumetsä, sillä koivu on pohjolan metsäin etu- ja jälkiväki.

Miksi itket impi? Kaunis olet, kallis olet, muita kallihimpi. Pantu kansan paimeneksi olet tyttö tuhma. Turhat siis on itkusi ja turha untes uhma. Kuule, mitä kuiskin sulle: Perman maassa mahti nyt on Kainuun kaunotarten; ollos valtas vahti! Sukusi sun on tuntureilla suuri sekä sakee. Kahden puolen Kainuun merta ääriään se hakee.

Tämän seudun talonpoikien ja tunturien tuolla puolella asuvain välillä oli aina ollut riitaa ja vihaa tunturilaitumista ja metsistä. He tappelivat, missä vain markkinoilla tapasivat toisensa, ja ylhäällä tuntureilla tapahtui paljo, joka ei soveltunut virastojen kuuluville tulla. Oli siis se aivan erinomainen näky, kun rikas