Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Arvi vaikeni hetken, sitten taas: »Mamma, minä pelkään. Tuo seinä kaatuu.» »Ei se kaadu, mutta mamman päälle putoo myllynkivi.» »Mistä?» »Ylhäältä. Taivaasta. Mutta elä sano sitä kellenkään.» »En.» Astuntoa kuului; Alma vetääntyi pallilleen. Lääkäri ja John tulivat sisään. »Huomenna saamme nähdä», sanoi lääkäri, tarkasteltuaan Arvia.
Fanny tulepas tänne vähän, huusi rouva Ahlholm, meillä on mammasi kanssa sinulle jotain sanomista. Fanny tuli. Rouva Ahlholm kumartui pöydän yli, ja supatti niin, että kaikki sen kuulivat: Jätä soitto sikseen ja mene takaisin puhelemaan tohtori Brobergin kanssa. Et tiedä, koska häntä taas toisen kerran tapaat. Hän vetääntyi takaisin, nauroi ja iski viekkaasti silmää.
He säpsähtivät, Aili vetääntyi erilleen Ossista, jonka olkapäähän hän oli nojannut hehkuvaa poskeaan ja Ossi irroitti käsivartensa hänen vyötäisiltään. Aili kävi hämilleen, mutta Ossin otsaan ilmestyi ryppy ja Marthaa kohtasi tyytymätön katse. Mutta Martha ei siitä välittänyt. Neiti on hyvä ja tulee koettelemaan liiviä.
Kuitenkin hän yhä puhui vaimolleen helliä, sydämestä lähteneitä sanoja, puhui niin, kuin hänen hiljainen, tyven luontonsa vaan harvoin oli pannut häntä puhumaan, mutta turhaan! Syvästi loukattuna vetääntyi hän pois ja uudisti nyt kysymyksensä kolkolla äänellä: "Tahdotko lähteä vanhempiesi luona käymään?" Vavisten vastasi Anna viimeinkin: "Mielelläni sen tekisin.
Nyt mennään kuulkaas kuinka virsi soi. Se on varmaan itse kanttori ei muilla ole niin heleätä ääntä nyt mennään, hei!" Hymyyn vetääntyi Surma-Ollin suu ja hymy näytti vähitellen jähmettyvän hänen huulilleen ja jäi niille ainaiseksi. "Autuaasti se lähti autuaasti varmaan, koska suu jäi noin nauruun", nyyhki Tyynelän Maija kuollutta Ollia katsellessaan, eikä muurarikaan häntä nyt enää vastustanut.
Hän oli ollut harvapuheinen monta päivää ja kylmä; mutta sitä ei John ottanut huomioon. Ja katkeralla mielellä hän oli; antoi hienoja pisto-sanoja tuontuostakin. Nekään eivät vaikuttaneet mitään. John vetääntyi vaan kamariinsa, kirjoitteli, luki, mietti ja oli vaiti. Koko mieli oli muualla. Alma tunsi itsensä hyljätyksi, yksinäiseksi. Oli hän koettanut katkeria tunteitaan hallita.
Hänen karvanen lakkinsa oli vedetty syvään alas silmille ja katuvierustaa astuessaan vetääntyi hän aina mahdollisimman likelle sivulla olevien huoneuksien seiniä. Hän oli hyvillään siitä, että lumi, jota kova tuuli ryöpytti vastaan kulkevien silmiä, esti vastaantulevia kääntämästä huomiotansa häneen.
Hän oli alkanut »Lieder ohne Worte», kun ovi aukeni ja Olga katsoi sisään. Nähtyään vieraat, vetääntyi hän takaisin etehiseen; mutta Hanna keskeytti soiton ja juoksi hänen luokseen. »Tule kävelemään», kuiskasi Olga puoliääneen. »Ne odottavat meitä portilla.» »Ketkä?» »Woldemar ja Tirri.» »Voi en minä pääse. Täytyy soittaa noille herroille,» »Että sinä viitsit.
Hän tarkasteli itseään hymyellen; mutta vähitellen haihtui hymy huuliltansa, ja tumma varjo vetääntyi hänen kasvoillensa. "Viimeksi kuluneet seitsemän-toista vuotta ovat myös merkityt kasvoillani", kuiskasi hän itseksensä. "Ei käy enempi enään kieltäminen, että Klairon on vanhentunut.
Hallitus-neuvos vetääntyi hämmästyneenä takaisin, eikä voinut kylliksi ihmetellä sellaista rauta-kalloa, joka oli jo saattanut niin monta ihmettelemään. Kaarle pysyi vahvana päätöksessänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät