United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
LUCIUS. Teltassa tässä. BRUTUS. Uninenko noin? Mies parka, en sua moiti: liiaks valvoit. Tuo tänne Claudius ja joku toinen Makaamaan patjoilla mun teltassani. LUCIUS. Varro ja Claudius! VARRO. Kutsuitteko, herra? BRUTUS. Ma pyydän, maatkaa teltassani täällä; Teit' ehkä kohta herätän mä viemään Sanoman veljelleni Cassiolle. VARRO. Jos suvaitsette, jäämme vartomaan.
Mutta minä moitin sinua yhtä vähän, kuin tyttöä, joka menee peilin eteen kaunistelemaan itseänsä lemmittyänsä varten ja samalla myöskin iloitsee omasta ihanuudestaan. "Mutta palatkaamme kuitenkin takaisin sinun ensi lauseesesi. "Egyptin tähden, jos oikein olen käsittänyt tarkoituksesi, luulet täytyväsi tarjota minulle sitä palvelusta, jota tähän asti olet osoittanut veljelleni?" "Niinkuin sanoit!
"Tehän asutte maalla?" kysyi hän ja kääntyi taas Mathieun puoleen. "Niin, kuukauden päivät." "Constance on siitä kertonut minulle. Minä tapasin hänen äskettäin rouva Séguinin luona. Me olemme, kuten tiedätte, hyviä ystäviä nyt, kun minä annan veljelleni hyviä neuvoja."
Felton lähestyi häntä ja lausui hellästi: Kuinka ette kertoisi minulle, uskonveljellenne! Mylady silmäili häntä hetkisen aikaa katseella, jonka nuori upseeri selitti empimiseksi, vaan joka kuitenkaan ei ollut muuta kuin tarkastelemista ja ihastuksen yllyttämistä. Felton vuorostaan seisoi rukoilevana ja ristissä käsin. No niin, sanoi mylady, minä tahdon uskoa kaikki veljelleni, minä uskallan!
Suutarinemäntä auttoi hänkin vähästään tuomalla aina vähän syötävää veljelleni, joka nyt oli sairasvuoteen omana. Tänäänkin tuo hyväntahtoinen emäntä toi ruoaksi pienelle sairaalle, vaan hän oli niin huonona, ettei hänessä ollut minkään nauttijaa. Sisareni ja minä lähdimme puoliselle. Samassa ovenavauksessa meidän kanssamme astui sukulaistalon keittiöön muuan kerjäläiseukkokin.
Muista runoista mainittakoon "Väinölän lapset", "Hakkapeliitta", "Vaimolleni", "Päästökirja Oprille", "Poku", "Veljelleni" sekä käännöksiä Viron, Unkarin ja Mordvan kielestä. Erityistä huomiota ansaitsee hänen runoissansa ulkomuodon täydellisyys; hänellä onkin paljon ansioita runomuotojen selvittäjänä ja kehittäjänä.
"Nämä ja Ravennan epäluotettavat osat ovat piiritettävät gooteilla ja Belisariuksen puoluelaisilla ennen ratkaisua." "Varokaa, ettette itse joudu tuohon kuoppaan", varoitteli Hildebad. "Meidän goottien ei pidä ryhtyä vehkeilyihin. Se on samanlaista kuin karhun nuoralla tanssiminen. Se putoaa ennemmin tai myöhemmin. "Hyvästi käyköön paremmin kuin luulen. "Lähden sanomaan veljelleni jäähyväiset.
Eh bien, onni on oikullinen, se on suonut veljelleni sen, minkä se on minulta kieltänyt, älkäämme enää siitä riidelkö. Mutta koska onnesta tuli puhe, sisareni, niin johtuu eräs asia mieleeni: olen tullut vaatimaan sinua tilille eräästä sormuksesta, jonka varassa meidän perheemme onnen sanotaan olevan.
Molemmill' olkoon onni myötyrinä! HERTTUATAR. Ei vielä! Suru kimmoo, kun se sattuu, Ei tyhjää onttouttaan, vaan raskauttansa. Hyvästelen, vaikk' alkuun tuskin sain; Ei suru lopu, siltä näyttää vain. Terveiset veljelleni Yorkille! Niin, siinä kaikki! Mutta miks tuo hoppu? Miks kiire noin, vaikk' onkin kaikki loppu? Muistanpa vielä. Pyydän niin, mut mitä? Tyköni Plashyyn häntä rientämään.
"Oih, älkää nyt enää siitä puhuko; tiedättehän, miten se kiusaa ja vaivaa minua. Eihän sillä mitään voi, vaikka kuinka koettaisi! Minä puhuin veljelleni, ja hän sanoo ihan samaa kuin setä Konradkin, että Burströmiläisten manuuttaminen olisi sulaa hulluutta ja että sillä vain vaikuttaisi ikävyyksiä!"